Development of Scope 3 emissions of Finnish multinational manufacturing organizations : A configurational perspective

Climate change and sustainability have increasingly shaped the operational model of multinational enterprises (MNEs), particularly within the manufacturing sector. One of the major factors has been carbon dioxide (CO2) emissions, the monitoring and reduction of which have been significantly tightened. Most recently, the focus has been on indirect Scope 3 emissions, which originate in the upstream and downstream parts of a company’s value chain. Therefore, they account for the majority of the company’s total CO2 emissions. Despite their importance, Scope 3 emissions remain complicated and inconsistently reported. This study addresses this gap by examining the conditions under which Finnish multinational manufacturing companies have succeeded or failed in reducing their Scope 3 emissions. This study investigates the development of Scope 3 emissions of Finnish multinational manufacturing companies using a configurational method. This research focuses on how firm-level conditions such as financial slack resources (revenue and profitability), R&D intensity and internationalization relate to Scope 3 emission reductions. The aim of the study is to identify pathways at the firm-level conditions that lead to the reduction of Scope 3 emissions. The focus is also on examining how the interaction between the selected conditions influences the change in emissions. The empirical phase is performed using the fsQCA analysis method, which enables the identification of multiple configurational causal pathways. Data is collected from 19 Finnish manufacturing firms over a five-year period (2019–2023) through publicly available annual and sustainability reports, focusing on five key variables: revenue, adjusted profitability, R&D intensity, degree of internationalization, and changes in Scope 3 emissions. The study implements these conditions using fuzzy calibration and constructs truth tables to identify sufficient and necessary configurations for emission reduction. This study identifies configurations of conditions that lead to both the reduction and non-reduction of Scope 3 emissions, highlighting the asymmetric and conjunctural nature of causal relationships. The results indicate that no single condition is universally sufficient to explain reductions in Scope 3 emissions. The results show the complexity of Scope 3 emissions and that the selected conditions were not able to consistently reflect which pathways lead to emission reductions. Instead, the results highlight the importance of the company’s environmental strategy, which was enabled by the selected conditions. Theoretical findings imply practical implications for firms seeking to align environmental performance with strategic decision-making.

Ilmastonmuutos ja kestävyys ovat yhä enemmän muokanneet monikansallisten yritysten toimintamallia erityisesti valmistussektorilla. Yksi suurimmista tekijöistä on ollut hiilidioksidipäästöt, joiden seurantaa ja vähentämistä on tiukennettu merkittävästi. Viime aikoina painopiste on ollut epäsuorissa Scope 3 -päästöissä, jotka ovat peräisin yrityksen arvoketjun ylä- ja loppupäästä. Siksi ne muodostavat suurimman osan yrityksen hiilidioksidipäästöistä. Tärkeydestään huolimatta Scope 3 -päästöt ovat edelleen monimutkaisia ja niistä raportoidaan epäjohdonmukaisesti. Tämä tutkimus korjaa tätä aukkoa tutkimalla olosuhteita, joissa suomalaiset monikansalliset tuotantoyritykset ovat onnistuneet tai epäonnistuneet vähentämään Scope 3 -päästöjään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Scope 3 -päästöjen kehitystä suomalaisissa monikansallisissa tuotantoyrityksissä soveltamalla konfiguraatiomenetelmää. Tutkimus keskittyy siihen, miten yritystason olosuhteet, kuten taloudelliset resurssit (liikevaihto ja kannattavuus), T&K-intensiteetti ja kansainvälistyminen liittyvät Scope 3 -päästövähennyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa yritystason olosuhteissa polkuja, jotka johtavat Scope 3 -päästöjen vähentämiseen. Painopisteenä on myös se, kuinka valittujen olosuhteiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa päästöjen muutokseen. Empiirinen vaihe suoritetaan fsQCA-analyysimenetelmällä, jonka avulla voidaan tunnistaa useita konfiguraatiollisia kausaalipolkuja. Tietoja kerätään 19 suomalaisesta teollisuusyrityksestä viiden vuoden ajalta (2019–2023) julkisesti saatavista vuosi- ja vastuullisuusraporteista, joissa keskitytään viiteen keskeiseen muuttujaan: liikevaihto, oikaistu kannattavuus, T&K-intensiteetti, kansainvälistymisaste ja muutokset Scope 3 -päästöissä. Tutkimus toteuttaa nämä olosuhteet käyttämällä sumeaa kalibrointia ja rakentaa totuustaulukoita, jotta voidaan tunnistaa riittävät ja tarpeelliset konfiguraatiot päästöjen vähentämiseksi. Tutkimuksessa tunnistetaan olosuhteiden konfiguraatioita, jotka johtavat sekä Scope 3 -päästöjen vähenemiseen, että vähenemättömyyteen, korostaen kausaalisten suhteiden epäsymmetristä ja yhdistelmäluonnetta. Tulokset osoittavat, ettei mikään yksittäinen ehto ole yleisesti riittävä selittämään Scope 3 -päästöjen vähenemistä. Tulokset tuovat esiin Scope 3 -päästöjen monimutkaisuuden ja sen, etteivät valitut ehdot pystyneet johdonmukaisesti kuvaamaan, mitkä polut johtavat päästövähennyksiin. Sen sijaan tulokset korostavat yrityksen ympäristöstrategian merkitystä, jonka valitut ehdot mahdollistivat. Teoreettiset havainnot sisältävät käytännön implikaatioita yrityksille, jotka pyrkivät yhdistämään ympäristösuorituskyvyn strategiseen päätöksentekoon.