HR-analytiikan hyödyntäminen rekrytoinneissa HR-ammattilaisten näkökulmasta

Kuvaus

HR-analytiikka on alati kasvava työkalu organisaatioiden henkilöstöhallinnoissa, jonka avulla on mahdollista saada henkilöstöön liittyvä tieto ja data käytäntöön. Rekrytointi taas on ollut pitkään osana organisaatioiden arkea ja tämä monivaiheinen prosessi nähdään merkittävänä strategisena osana organisaatioiden kilpailukyvyn mittaamisessa. Nykyajan alati digitalisoituvassa ja tehostuvassa työilmapiirissä HR-analytiikasta ja sen dataperusteisesta päätöksenteosta voi siis olla apua rekrytointiprosessien tehostamisessa muiden hyötyjen rinnalla. HR-analytiikka voi olla rekrytoinnin tukena niin objektiivisuuden lisäämisessä, rekrytointiaikojen lyhentämisessä sekä rekrytointikanavien keskittämisessä ja näin ollen mahdollistaa rekrytointikustannusten vähenemisen. Lisäksi HR-analytiikalla on mahdollista parantaa rekrytointien myötä organisaatioiden työnantajamielikuvaa hakijakokemuksen optimoinnin, kuten prosessin nopeuden ja palautteen annon puolesta. HR-analytiikan käyttöönotossa on kuitenkin vielä paljon haasteita organisaatiotasolla, minkä vuoksi sen potentiaalia ei ole voitu vielä kokonaan hyödyntää. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisia menetelmiä käyttäen. Aineistonkeruu tutkimuksessa tapahtui teemahaastattelujen kautta, jossa haastatteluun osallistui viisi HR-ammattilaista, joilla oli henkilöstöjohtamisen maisterin tutkinto sekä työelämänkokemusta rekrytoinnista ja/tai HR-analytiikasta. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2024 yksilöhaastatteluina. Kolme haastattelua toteutettiin Teams-yhteyden välityksellä etähaastatteluna ja haastatteluista kaksi toteutettiin kasvokkain. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja haastattelutallenne litteroitiin, jolloin haastattelut myös anonymisoitiin. Analyysit haastatteluaineistosta toteutettiin hyödyntäen aineistolähtöistä analyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että HR-analytiikka nähtiin hyödylliseksi rekrytointien tehostamisessa etenkin tulevaisuudessa. Aineiston perusteella HR-analytiikan suurimmat haasteet löydettiin resurssien puutteesta, järjestelmien heikosta hyödyntämisestä, osaamisen tasosta sekä tietoturvalainsäädännöstä. HR-analytiikkatehtävien hajautuminen tiimin jäsenille estää tehokkaan työstämisen, mikä olisi vaatimuksena järjestelmien hajanaisuuden vuoksi. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että HR-analytiikalla on paikkansa rekrytoinneissa muun muassa hakemusten seulonnassa ja kandidaattien vertailussa, mikä tehostaa prosessien etenemistä. Sillä nähtiin olevan myös mahdollisuuksia parantaa objektiivisempaa valintaprosessia sekä hakijakokemusta. Tehokkaampi HR-analytiikka edellyttäisi organisaatioilta lisäresursseja sekä lisäkoulutusta, jotta sitä oli mahdollista hyödyntää tehokkaammin rekrytointien piirissä. Tutkimuksen tulokset olivat linjassa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin HR-analytiikasta, rekrytoinneista ja näiden yhdistelmistä.

URI

DOI

Emojulkaisu

ISBN

ISSN

Aihealue

OKM-julkaisutyyppi