Merkityksellisyyden rakentuminen kehittämisyhteistyössä : Hankeasiantuntijoiden kokemuksia hankkeiden integraation toteutumisesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Tarve kehittämiselle on ollut erityisen suuri hyvinvointialueiden aloittamisen yhteydessä, kun eri toimijoiden palveluja on yhdistetty ja on etsitty uusia tapoja palvella väestöä. Kehittämiseen resurssointi on ollut sosiaali- ja terveydenhuollossa haasteellista muun muassa henkilöstöpulan vuoksi. Tähän tarpeeseen voidaan vastata kansallisilla kehittämishankkeilla, joiden tarjoamien henkilöstöresurssien ja taloudellisen tuen avulla voidaan auttaa organisaatioita kehittämisessä. Keskeinen haaste on kuitenkin hankkeiden integroituminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toimintaa niin, että kehittämistyön tavoitteet saavutetaan ja juurrutetaan osaksi toimintaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hankeasiantuntijoiden kokemuksia kehittämishankkeiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden integraatiosta. Tutkimuksen keskiössä on asiantuntijoiden merkityksellistämisprosessi: miten hankeyhteistyötä ymmärretään ja millaisista merkityksistä kehittämisen todellisuus rakentuu. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa integraatiota tukevia elementtejä kehittämishankkeiden ja organisaatioiden välisessä yhteistyössä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla yhdeksältä hankeasiantuntijalta. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin sisällönanalyysiä, ja tuloksia tarkasteltiin Karl E. Weickin sensemaking-teorian viitekehyksessä. Tulosten perusteella todetaan, että yhteistyön merkityksellistämistä voidaan käyttää keskeisenä keinona hahmottamaan kehittämishankkeiden integroitumista osaksi organisaatioiden toimintaa. Analyysin perusteella tunnistettiin viisi integraatiota edistävää elementtiä: asenteet, suunnitelmallisuus, monitasoinen yhteistyö, yhteistyön toimintamekanismit sekä asiantuntijuus ja osaaminen. Tulokset osoittavat, että hankekehittämisen onnistunut integraatio edellyttää suunnitelmallisuutta, monitasoista yhteistyötä sekä toimintakulttuuriin kiinnittymistä. Hankeasiantuntijat näkevät, että yhteistyön merkitys korostuu erityisesti organisaatiokulttuurin ja kehittämistyön vakiinnuttamisen kannalta. Yhteistyön kautta kehittämishankkeet voivat nivoutua osaksi organisaation strategista kehittämistyötä, mutta tämä edellyttää avoimuutta, johdon sitoutumista, selkeitä vastuunjakorakenteita sekä ymmärrystä kehittämiseen liittyvistä rooleista. Tutkielman tulokset tarjoavat tietoa, jota voidaan hyödyntää kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kehittämistyön käytäntöjen kehittämisessä. Tutkimuksen perusteella suositellaan, että kehittämishankkeiden suunnittelussa huomioitaisiin niiden kytkettävyys organisaatioiden rakenteisiin ja strategioihin sekä vahvistettaisiin hankeasiantuntijoiden ja organisaatioiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.