Assessing Supply Chain Performance and Exploring Improvement Strategies in a Finnish Technology Industry Case Company

The purpose of this thesis was to assess the supply chain performance of a Finnish technology industry case company and explore suitable improvement strategies based on this assessment. This was carried out through the identification of several advantages and challenges to the company’s supply chain performance and finding ways to alleviate the identified challenges. Furthermore, the applicability of the identified improvement strategies to other relatively small-scale technology industry companies in general is also outlined. This study is a qualitative case study, as the aim was to study the topic of supply chain performance holistically, in the unique environment of a case company. The primary data collection was done through six semi-structured interviews, conducted within the supply chain team of the case company. Each interviewee represented a distinct role in the team, so that a balanced view of supply chain performance could be gained. Data was analysed through deductive content analysis, in which supply chain performance attributes outlined in the SCOR model were used to relate collected data to specific aspects of supply chain performance. Through the analysis of the interview data, it was found that the case company experiences various advantages that affect their supply chain performance, most often exhibiting strengths in performance in the aspect of reliability, and less so, agility, and to a very limited extent, costs. It was also found that the case company experiences various challenges that affect their supply chain performance, most often exhibiting weaknesses in performance in the aspects of assets and responsiveness, and less so agility, and to a very limited extent, profit, reliability, and costs. Multiple possible improvement strategies are suggested for alleviating the identified challenges, including implementing collaborative forecasting, establishing diverse back-up suppliers, implementing SAP, implementing ERP training, implementing RPA, implementing lean production, implementing cross-functional practices, conducting precautionary sourcing work, conducting stringent supplier evaluation and -selection, implementing collaborative practices, and increasing order quantities. It is suggested that when implementing improvement strategies, the case company prioritise aspects of performance with consideration of both how often related challenges occurred in interview responses, and how significant their effects were rated as by the interviewees. The identified challenges draw parallels with several different challenges, trends, and characteristics generally associated with companies of similar size, and their supply chains, throughout the Finnish/European technology industry, which is why this study contributes to literature in said context when it comes to assessing and improving supply chain performance.

Tämän tutkielman tarkoitus oli arvioida suomalaisen teknologiateollisuuden tapausyrityksen toimitusketjujen suorituskykyä, sekä tutkia mahdollisia strategioita suorituskyvyn parantamiselle. Tämä toteutettiin tunnistamalla erilaisia etuja ja haasteita, jotka vaikuttavat yrityksen toimitus ketjujen suorituskykyyn, sekä etsimällä tapoja, millä lievittää tunnistettuja haasteita. Myös tunnistettujen parannusstrategioiden sovellettavuutta muihin suhteellisen pienimuotoisiin teknologiateollisuusyrityksiin käsiteltiin yleisellä tasolla. Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka tavoitteena oli holistisesti tutkia toimitusketjujen suorituskykyä aiheena, tapausyrityksen uniikissa ympäristössä. Ensisijainen tiedonkeruu suoritettiin kuuden puolistrukturoidun haastattelun avulla, jotka suoritettiin tapausyrityksen toimitusketjutiimin jäsenten välillä. Jokainen haastateltava edusti omaa rooliaan tiimissä, jotta tasapuolinen kuva yrityksen toimitusketjujen suorituskyvystä saatiin esitettyä. Kerättyä tietoa analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällönanalyysia, jossa eri SCOR malliin sisällytettyjä toimitusketjujen suorituskyvyn ominaisuuksia käytettiin yhdistämään kerättyä tietoa eri toimitusketjujen suorituskyvyn osa-alueisiin. Analysoimalla haastatteluilla kerättyä tietoa, monia etuja löydettiin, jotka vaikuttavat yrityksen toimitusketjujen suorituskykyyn, osoittaen useimmiten vahvuuksia liittyen reliabiliteetin, pienemmissä määrin agiliteetin, sekä hyvin rajoitetuissa määrin kustannusten osa-alueisiin toimitusketjujen suorituskyvyssä. Todettiin myös, että yrityksellä on monia haasteita, jotka vaikuttavat yrityksen toimitusketjujen suorituskykyyn, osoittaen useimmiten heikkouksia liittyen varojen ja responsiivisuuden, pienemmissä määrin agiliteetin, sekä hyvin rajoitetuissa määrin voiton, reliabiliteetin ja kustannusten osa-alueisiin toimitusketjujen suorituskyvyssä. Useita parannusstrategioita ehdotettiin haasteiden lievittämiseen. Näihin kuului yhteistoiminnallisen ennustamisen implementointi, monipuolisten varatoimittajien hankkiminen, SAP implementointi, ERP koulutuksen implementointi, RPA implementointi, lean-tuotannon implementointi, poikkitoiminnallisten käytäntöjen implementointi, ennakoivan hankintatyön tekeminen, tiukan toimittajien arvioinnin ja valinnan tekeminen, yhteistoiminnallisten käytäntöjen implementointi, sekä tilausmäärien lisääminen. Suositellaan myös, että implementoidessaan parannusstrategioita tapausyritys priorisoisi toimitusketjujen suorituskyvyn osa-alueita harkiten sekä sitä, kuinka usein kyseisiin osa-alueisiin liittyviä haasteita tunnistettiin haastatteluvastauksissa, että sitä kuinka merkittäviä kyseisten haasteiden vaikutukset ovat vastaajien arvioiden mukaan. Eri tunnistetut haasteet heijastavat monia niitä haasteita, trendejä, ja ominaisuuksia, jotka yleisesti liittyvät myös muihin samansuuruisiin yrityksiin ja heidän toimitusketjuihinsa suomalaisessa/eurooppalaisessa teknologiateollisuudessa, jonka takia tämä tutkielma täydentää kirjallisuutta kyseisessä kontekstissa, toimitusketjujen suorituskyvyn arviointiin ja parantamiseen liittyen.