Toimitus- ja jakelusopimuksien kilpailunrajoitukset sekä toiminta

Toimitus- ja jakelusopimukset ovat niin historiallisestikin ja nykypäivänä markkinatalouden kulmakiviä. Näitä toimitus- ja jakeluketjuja ohjaavat toimitus- ja jakelusopimukset, joita pääsääntöisesti kutsutaan vertikaalisiksi sopimuksiksi. Vertikaalisten sopimusten kilpailuoikeudellisessa tarkastelussa pääsääntöiseksi tarkastelun kohteeksi nousee erilaiset kilpailua rajoittavat skenaariot. Näitä kilpailua rajoittavia skenaarioita pyritään sääntelemään kilpailulainsäädännöllä. SEUT 101 ja ryhmäpoikkeusasetus 720/2022 on pääsääntöisesti Euroopan unionin alueella vaikuttava kilpailuoikeudellinen lainsäädäntö, jolla on erityistä merkitystä vertikaalisille sopimuksille. Vertikaalisten sopimuksien kilpailulainsäädäntö määrittää millaisia vertikaalisia kilpailunrajoituksia voidaan toteuttaa sopimustilanteissa. Kilpailunrajoituksia on useita eri tyyppejä, joista osa on kiellettyjä ja osa sallittuja tiettyjen ehtojen näin salliessa. Yksi yleisimmistä vertikaalisia kilpailunrajoituksen muodoista ovat määrähinnoittelu, yksinmyyntisopimukset, franchisejärjestelmät ja valikoivan jakelun järjestelmät. Määrähinnoittelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa vertikaalisessa sopimuksessa pyritään määrittämään tuotteelle tai palvelulle tietty hintataso markkinoille. Pääsääntöisesti alimman sallitun hinnan ja kiinteän hinnan määrittäminen on kiellettyä lukuun ottamatta poikkeusta väliaikaisesta kiinteästä hinnasta esimerkiksi franchisejärjestelmässä, jossa pyritään tarjoamaan alennuskampanja. Yksinmyyntisopimuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa valmistaja tai toimittaja pyrkii kohdentamaan tuotteidensa jakelun tietylle tai tietyille jälleenmyyjille pyrkien samalla rajoittamaan myyntialueiden yli menevää aktiivista myyntiä jälleenmyyjien kesken. Passiivisen myynnin muodot ovat kuitenkin pääsääntöisesti lainsäädännöllä suojattuja tällaisissakin tilanteissa. Valikoivissa järjestelmissä toimittajalla tai valmistajalla on tarkoituksena pyrkiä valikoimaan tietyt jälleenmyyjät laadullisia kriteeristöjä noudattaen. Tällöin toimittaja tai valmistaja voi esimerkiksi pyrkiä säilyttämään tuotteillansa tietyn laatu- tai palvelutason. Kyseinen toimintatapa voi esiintyä esimerkiksi ylellisyystuotteissa, joissa jälleenmyyjien myyjien osaamistasolla voi olla merkitystä valmistajalle tai toimittajalle jälleenmyyjää valikoidessaan. Franchisejärjestelmissä franchise-antaja pyrkii saamaan franchisejärjestelmäänsä franchise-ottajia, jotka toteuttavat liiketoimintaa franchisejärjestelmän mukaisella liiketoimintamallilla. Tällöin syntyy myös vertikaalinen sopimus, jossa franchise-antajalta tulee mahdollisesti tietotaitoa, tuotemerkki ja toimitusketjutuotteiden hankinnalle. Ryhmäpoikkeusasetus on uudistunut vuonna 2022, joka on aiheuttanut muutoksia vertikaalisiin kilpailunrajoituksiin erityisesti verkkokauppojen osalta. Pääsääntöisesti erilaiset toimenpiteet rajoittavat verkkokauppaliiketoimintaa vertikaalisilla kilpailunrajoitusehdoilla on katsottu kielletyiksi tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.