Käsiteanalyysi julkisen hallinnon organisaation toimijuudesta : Hyvinvointialueiden toimijuutta vahvistavat tekijät

Tämän tutkielman tavoitteena oli käsitteellistää, mitä julkisen hallinnon organisaation toimijuus on ja mitkä tekijät vahvistivat julkisen hallinnon toimijuutta. Johtopäätelmissä julkisen hallinnon toimijuutta tarkasteltiin hyvinvointialueiden toimijuuden kautta. Taustateoriana toimi monitieteinen toimijuusteoria (Agency Theory), joka tarjosi viitekehyksen julkisen hallinnon organisaation toimijuudelle. Toimijuusteoria syntyi tarpeesta ymmärtää päämiesten ja agenttien välisiä suhteita. Teorian monitieteisemmässä suuntauksessa vuorovaikutus, johtamisen menetelmät ja yhteistyö nousivat taloudellisia näkökulmia olennaisemmiksi. Tämä laaja-alainen lähestymistapa tuki julkisen hallinnon organisaation toimijuus -käsitteen määrittelyä. Tutkielma toteutettiin Rodgersin evolutionaarista käsiteanalyysiä hyödyntäen. Aineistona toimivat 30 tieteellistä artikkelia, jotka kerättiin hallintotieteellisistä arvostetuista julkaisuista. Käsiteanalyysin avulla aineistosta etsittiin taustateoriassa tunnistettuja julkisen hallinnon organisaation toimijuus -käsitteeseen liittyviä näkökulmia, joiden kautta julkisen hallinnon organisaation toimijuus voitiin käsitteellistää. Analyysissa tunnistettiin toimijuuteen liittyvät seitsemän keskeistä näkökulmaa: yhteistyö, ohjaus, kustannusten hallinta, palveluiden tuottaminen, sisäiset toiminnot, kansalaisten vaikuttaminen ja vastuullisuus. Näiden avulla tunnistettiin myös julkisen hallinnon organisaation toimijuuteen liittyviä lähikäsitteitä sekä julkisen hallinnon toimintaympäristön erityispiirteitä, kuten nopeat muutokset ja kompleksisuus. Ne vaativat organisaatioilta joustavuutta ja kykyä mukautua erilaisiin rooleihin. Tulosten perusteella julkisen hallinnon organisaation toimijuus -käsite oli monitasoinen ja -tahoinen. Toimijuuden eri näkökulmat kietoutuivat toisiinsa, ja niitä oli syytä tarkastella myös suhteessa toisiinsa. Analyysissa tunnistettiin kolme läpileikkaavaa näkökulmaa, joita olivat kustannusten hallinta, palveluiden tuottaminen ja vastuullisuus. Johtopäätöksissä julkisen hallinnon organisaation toimijuutta peilattiin hyvinvointialueiden toimijuuteen. Hyvinvointialueet ovat uusia organisaatioita julkisen hallinnon toimintaympäristössä. Ne ovat syntyessään luoneet uusia yhdyspintoja ja rakenteita julkiseen hallintoon. Jatkossa tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää eri hyvinvointialueiden toimijuuden vertailussa. Tämän avulla voidaan tunnistaa eri alueiden erityispiirteiden vaikutuksia hyvinvointialueiden toimijuuteen ja julkisen hallinnon toimintaympäristöön.