Taloudellisen lukutaidon taso Suomessa ja talousosaamisen ulkoisvaikutukset : Tarkastelussa yliopistokaupungit sekä koulutustason yhteys yksilön taloudellisen osaamisen tasoon

Taloudellista lukutaitoa ja osaamista on tutkittu viime aikoina entistä enemmän. Taloudellisen lukutaidon katsotaan olevan yksi henkilön inhimillistä pääomaa kerryttävistä tekijöistä. Tämän vuoksi on kiinnostavaa, mitkä tekijät vaikuttavat taloudellisen osaamisen kehittymiseen ja sitä kautta yksilön taloudelliseen käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Taloudellisen lukutaidon tutkimisella pyritään edistämään sekä yksilön että yhteiskunnan taloudellista hyvinvointia. Tutkimuksen tavoitteina on tarkastella yliopistokaupungeissa asumisen vaikutusta yksilön taloudellisen osaamisen tasoon sekä selvittää, onko alueella havaittavalla korkeammalla koulutustasolla yhteys yksilön talousosaamiseen. Tutkielmassa pyritään argumentoimaan taloudellisen koulutuksen ja sen jatkuvuuden tärkeyttä. Tutkimuksen tavoitteena on avata taloudellisen osaamisen aiheuttamia ulkoisvaikutuksia ja sitä, miksi taloudellisten ohjelmien tulisi ottaa ulkoisvaikutukset huomioon. Tutkimuksen aineistona on käytetty alkuvuodesta 2023 internet-kyselyllä kerättyä dataa 18–80-vuotiaiden suomalaisten taloudellisesta osaamisesta ja lukutaidosta. Tutkimuksessa perehdytään kyselyssä esitettyihin talousosaamista mittaaviin kysymyksiin sekä demografisiin tekijöihin, kuten ikä, sukupuoli, koulutustaso, asuinpaikka, tulotaso, riskinottohalukkuus ja vanhempien koulutustaso. Tutkimusmenetelminä on hyödynnetty korrelaatioanalyysia, kaksisuuntaista t-testiä ja lineaarista regressioanalyysia, jotka on toteutettu Stata-ohjelmistolla. Taloudellisen lukutaidon katsotaan kuuluvaksi yhdeksi ihmisen perustaidoista. Talouskasvatuksen ja -koulutuksen avulla taloudellista osaamista voidaan kehittää koko väestön keskuudessa. Positiivisten ulkoisvaikutusten myötä taloudellinen osaaminen leviää väestössä tiedonsiirron kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yhtä henkilöä laajemmalle. Yksilön taloudellisen osaamisen tasoon sekä taloudellisiin päätöksiin vaikuttavat demografisten tekijöiden lisäksi lähipiiri. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan yliopistokaupungissa asuvilla ei havaita parempaa taloudellisen osaamisen tasoa, vaan yksilön koulutustaso on avainasemassa talousosaamisen kehittymisessä. Tulokset viittaavat toisaalta, että korkeampi koulutustaso ja yliopistokaupungissa asuminen eivät automaattisesti tarkoita yksilöiden parempaa taloudellisen osaamisen tasoa, mikä voi johtua sekä yksilön että alueen demografisista ja sosioekonomisista eroista. Vaikka yliopistokaupungeissa asuvat ovat usein korkeammin koulutettuja, korkeampi koulutustaso ei yksin takaa parempaa talousosaamisen tasoa yliopistokaupungeissa, vaan rinnalle tarvitaan yksilön henkilökohtaista kiinnostusta talousasioihin.