Henkisyys johtajan voimavarana : Urapolku, henkinen tie ja kasvu johtajuuteen

Työelämän jatkuvat ja toistuvat muutokset vaativat entistä enemmän kyvykkyyttä käsitellä muutosta, haasteita ja yksin olemisen tunteita. Tänä päivänä yhä useampi kääntyy etsimään vastauksia elämänsä haasteisiin henkisyydestä ja itämaisista filosofioista. Toimivien mallien ja tapojen löytäminen omaan johtamiseen on kuitenkin lopulta johtajassa itsessä kiinni. Tämä gradututkielma lähestyy johtajuutta henkisyyden näkökulma kautta. Tutkimuksessa katsotaan henkisyyttä ja johtajuutta laajalla näkökulmalla, mutta tarkastellaan myös yksilön kokemuksia ja niiden vaikutuksia organisaation tasolla. Tutkimuksessa selvitetään henkisyyden määritelmiä ja merkityksiä johtamiseen ja työyhteisöön. Viitekehyksenä tutkimukselle on muun muassa henkilökohtaisen ja organisaation tietoisuuden seitsemän tasoa (Giacalone ja Jurkiewicz 2010). Johtajaksi kasvamista tarkastellaan uratarinoiden, elämänkaariteorian ja kokemuksesta oppimisen kautta. Henkisyyden sekä johtajaksi kasvamisen teorioiden yhdisteleminen johtaa laajempaan näkemykseen johtajuudesta, henkisyydestä ja työelämästä. Tutkimuksessa esitetään myös käytännön toteutukseen sopivia tapoja tuoda henkisyyttä mukaan organisaation arkeen. Henkisyttä pidetään yksityisenä asiana, eikä siitä paljoa puhuta työelämän kehityskeskusteluissa. Tutkimukseen vastanneet kokivat henkisyydestä olevan heille hyötyä omaa esimiesasemaansa pohtiessaan. Henkisyys on monelle voimavara, joka auttaa haasteellisissa tilanteissa. Tutkimus osoittaa, että henkisyydelle on tilausta ja tilaakin suomalaisessa työelämässä ja johtajuudessa. Henkisyyden käytänteiden lisääminen organisaation tasolla voi helpottaa henkisyyden hyväksymistä osaksi työelämän arkea. Helposti toteutettavissa oleva käytänne on hiljainen rauhoittumisen hetki ennen palaverin aloittamista. Erityisen maininnan tutkimuksessa saa luontoyhteyden merkityksellisyys yksilön voimaantumisessa. Lähes jokainen vastaajista koki luonnossa vietetyn ajan antavan paljon voimia työelämän stressin käsittelyyn. Tutkimuksessa suositellaankin luonnossa vietetyn ajan tarjoamista myös organisaation tasolla. Henkisyys ja johtaminen on mahdollista yhdistää. Avoimuus, aitous ja keskusteleva vuorovaikutus johtajan ja organisaation välillä on hyvä mahdollistaja. Kaikkien ihmisten ja kulttuurien kunnioittaminen on merkittävässä asemassa henkistä johtajuutta vahvistettaessa. Yhteisen hyvän pyyteetön haluaminen mahdollistaa hyvän henkisen johtajuuden.