”Toimimme siten, että hyvinvointialue on arvostettu, luotettava ja vetovoimainen yhteistyökumppani” : Yhteistä arvonluontia julkisessa palveluekosysteemissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon mittava rakenteellinen uudistus astui voimaan 1.1.2023, kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Uudistuksen myötä hyvinvointialueet ovat jatkossa vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Hyvinvointialueiden toimintaympäristö on kompleksinen ja täynnä keskinäisriippuvuuksia. Julkisen talouden tiukat reunaehdot, väestörakenteen muuttuminen, digitalisaation lisääntyminen ja terveyserojen kasvu luovat haasteita tuoreille itsehallinnollisille toimijoille. Verkottuneessa yhteiskunnassa toimiminen ja moniulotteisiin haasteisiin vastaaminen edellyttävät hyvinvointialueilta tiivistä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa. Tutkielmassa muodostetaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin palvelustrategisten dokumenttien (n=22) perusteella kuva hyvinvointialueiden keskeisistä yhteistyökumppaneista ja yhteisen arvonluonnin eri ulottuvuuksista sekä vaikutustasoista. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti yhteiskunta- ja organisaatiotasoilla tapahtuvaa yhteistyökumppaneiden välistä arvonluontia osana laajempaa julkista palveluekosysteemiä. Yhteinen arvonluonti julkisessa palveluekosysteemissä on jatkuva monitoimijainen prosessi, joka perustuu julkisten palvelujen keskeisten sidosryhmäläisten yhteistyöhön. Julkisissa palveluekosysteemeissä tasapainotellaan monimuotoisten julkisten ja yksityisten arvojen luomisen kanssa. Erilaiset arvoaikomukset voivat johtaa arvon luomisen lisäksi sen tuhoutumiseen. Tutkielman menetelmänä toimii dokumenttianalyysi. Tutkielman analyyttisena viitekehyksenä toimii julkinen palvelulogiikka ja sen keskiössä oleva yhteinen arvonluonti julkisessa palveluekosysteemissä. Julkinen palvelulogiikka on jatkumoa uuden julkisen hallinnan paradigmalle, ja sen muodostumiseen on vaikuttanut markkinointitieteen parissa kehittynyt palveluperustainen näkemys. Tutkielman löydökset osoittavat, että hyvinvointialueiden keskeisimmät ulkoiset yhteistyökumppanit yhteisessä arvonluonnissa ovat järjestyksessä kolmas sektori (järjestöt), yksityinen sektori (yritykset), kuntasektori sekä muut hyvinvointialueet. Yhteisen arvonluonnin osalta palvelustrategisissa linjauksissa on osoitettavissa yhteissuunnittelun sekä yhteistuotannon tasot. Yhteissuunnittelulla ja yhteistuotannolla yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitellaan positiivisia arvovaikutuksia yhteiskunta-, organisaatio- ja yksilötasoille. Yhteissuunnittelussa korostuu palvelujen kehittäminen ja uudistaminen, ja yhteistuotannossa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen yhdessä. Yhteistuotannon osa-alueena korostuu erityisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä. Ulkoisen yhteistyön merkitys ja erilaiset keskinäisriippuvuudet tunnistetaan vähintään yleisellä tasolla. Kyvyttömyys palvella tunnistetaan yhtenä syynä arvon mahdolliselle tuhoutumiselle.