Henkinen työturvallisuus : Työnjohto-oikeuden epäasianmukainen käyttö ja vahingonkorvausvelvollisuus
Lehtinen, Elina (2019-11-01)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110136229
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110136229
Tiivistelmä
Työpaikkakiusaaminen on vakava, Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan arviolta 100 000 ihmistä päivittäin koskettava ongelma, joka aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia sairauslomien ja mielenter-veysperusteisten sairauseläkkeiden muodossa sekä tehottomuutta työpaikoilla.
Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia, millainen lainsäädäntö työpaikkakiusaamista koskee, millaiset ovat työnantajan velvollisuudet puuttua ja poistaa epäasiallinen kohtelu, häirintä ja syrjintä käytettä-vissään olevin keinoin siinäkin tapauksessa, että niiden aiheuttaja on työnantaja tai työnantajan edus-taja ja miten työnantajan työnjohto-oikeus rajoittuu, sillä esimiehen harjoittama kiusaaminen piiloutuu usein työnjohto-oikeuden taakse.
Tutkielman metodi on pääasiallisesti oikeusdogmaattinen, mutta työpaikkakiusaamisen ilmenemismuo-toja ja itse ilmiötä yhdenlaisena vallankäyttönä käsittelevä osuus on lähempänä oikeussosiologista ja psykologista tarkastelua. Tutkielman aineistona toimivat voimassa oleva lainsäädäntö esitöineen, oi-keuskirjallisuus ja artikkelit sekä Työterveyslaitoksen julkaisemat työturvallisuutta, psykososiaalista kuormitusta ja työpaikkakiusaamisen tunnistamista koskevat julkaisut.
Työpaikkakiusaaminen ei ole oikeudellinen termi, vaan kiusaamisen eri muotoja kuvaillaan laeissa käsitteillä epäasiallinen kohtelu, häirintä tai syrjintä. Tutkielman kohteena on työnantajan tai esimiehen työnjohto-oikeuden varjolla harjoittama epäasiallinen kohtelu, häirintä ja syrjintä sekä se, seuraako epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja syrjinnästä vahingonkorvausvelvollisuus ja millä edellytyksillä.
Voimassa oleva työturvallisuutta koskeva lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti työntekijän henkistä ja fyysistä terveyttä vahingoittavan epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja syrjinnän. Myös vahingonkor-vausvelvolliseksi joutuminen on mahdollista niin tahallisen kuin tuottamuksellisen toiminnan osalta, mutta myös laiminlyömällä työnantajaa koskevat työturvallisuusvelvoitteet.
Henkistä työtyöturvallisuutta ja psykososiaalista kuormitusta koskevat säännökset ovat kuitenkin la-veita ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä on vielä toistaiseksi hyvin vähän, sillä työpaikkakiusaamista-paukset eivät pääsääntöisesti etene oikeusasteisiin. Osittain etenemättömyyden syyksi voidaan arvella tietämättömyyttä sekä työnantajien että työntekijöiden puolelta. Toisaalta oikeudenkäyntien kustan-nusriskit voivat pelottaa monia ja asettaa näin suuren kynnyksen viedä asia tuomioistuimen ratkaista-vaksi. Myöskään psykologisia esteitä viedä työpaikkakiusaamisasiaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ei ole syytä väheksyä.
Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia, millainen lainsäädäntö työpaikkakiusaamista koskee, millaiset ovat työnantajan velvollisuudet puuttua ja poistaa epäasiallinen kohtelu, häirintä ja syrjintä käytettä-vissään olevin keinoin siinäkin tapauksessa, että niiden aiheuttaja on työnantaja tai työnantajan edus-taja ja miten työnantajan työnjohto-oikeus rajoittuu, sillä esimiehen harjoittama kiusaaminen piiloutuu usein työnjohto-oikeuden taakse.
Tutkielman metodi on pääasiallisesti oikeusdogmaattinen, mutta työpaikkakiusaamisen ilmenemismuo-toja ja itse ilmiötä yhdenlaisena vallankäyttönä käsittelevä osuus on lähempänä oikeussosiologista ja psykologista tarkastelua. Tutkielman aineistona toimivat voimassa oleva lainsäädäntö esitöineen, oi-keuskirjallisuus ja artikkelit sekä Työterveyslaitoksen julkaisemat työturvallisuutta, psykososiaalista kuormitusta ja työpaikkakiusaamisen tunnistamista koskevat julkaisut.
Työpaikkakiusaaminen ei ole oikeudellinen termi, vaan kiusaamisen eri muotoja kuvaillaan laeissa käsitteillä epäasiallinen kohtelu, häirintä tai syrjintä. Tutkielman kohteena on työnantajan tai esimiehen työnjohto-oikeuden varjolla harjoittama epäasiallinen kohtelu, häirintä ja syrjintä sekä se, seuraako epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja syrjinnästä vahingonkorvausvelvollisuus ja millä edellytyksillä.
Voimassa oleva työturvallisuutta koskeva lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti työntekijän henkistä ja fyysistä terveyttä vahingoittavan epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja syrjinnän. Myös vahingonkor-vausvelvolliseksi joutuminen on mahdollista niin tahallisen kuin tuottamuksellisen toiminnan osalta, mutta myös laiminlyömällä työnantajaa koskevat työturvallisuusvelvoitteet.
Henkistä työtyöturvallisuutta ja psykososiaalista kuormitusta koskevat säännökset ovat kuitenkin la-veita ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä on vielä toistaiseksi hyvin vähän, sillä työpaikkakiusaamista-paukset eivät pääsääntöisesti etene oikeusasteisiin. Osittain etenemättömyyden syyksi voidaan arvella tietämättömyyttä sekä työnantajien että työntekijöiden puolelta. Toisaalta oikeudenkäyntien kustan-nusriskit voivat pelottaa monia ja asettaa näin suuren kynnyksen viedä asia tuomioistuimen ratkaista-vaksi. Myöskään psykologisia esteitä viedä työpaikkakiusaamisasiaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ei ole syytä väheksyä.