ICT-alan kilpailukyky ja verotus : Case: Suomen työvoimakustannukset ja yhteisövero
Ritala, Tapio Kristian (2019-09-19)
19.09.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091929056
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091929056
Tiivistelmä
Globaalin vapaakaupan kasvu on tarkoittanut varsinkin pienten valtioiden tuotannon erikoistumista. Kiristyvässä kilpailussa pärjätäksemme on tällä vuosikymmenellä tiedotusvälineissä ja akateemisessa keskustelussa paljon puhuttu Suomen kilpailukyvystä ja sen ongelmista. Varsinkin kansainvälisesti hyvinkin kilpailulla ICT-alalla on Suomessa koettu viimeisten vuosikymmenten aikana voimakasta turbulenssia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selittää, mitkä asiat vaikuttavat ICT-alan kustannus- ja verokilpailukykyyn.
Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Tilastokeskuksen ja Euroopan komission julkaisemia avoimen datan tietokantoja, joita olen tutkinut tilastoanalyysin keinoin, kuitenkin kirjallisuuslähteisiin tukeutuen.
Suomessa ICT-alan palkat ovat nousseet äärimaltillisesti vuosien 2012-2017 välillä ja vuoteen 2020 asti palkkojen kehityksen määrää maltilliseksi sovittu palkkasopimus. Nämä toimet ovat uskoakseni parantaneet Suomen kustannuskilpailukykyä myös ICT-alalla verrattuna kilpailijamaihin. Alan kasvanut henkilöstömäärä erikoisasiantuntijoissa viittaisi työvoimakustannusten olevan ICT-alan korkeakoulutetuilla kilpailukykyiset. Sukupuolten väliset palkkaerotkin näyttäisivät ICT-alalla olevan tutkimukseni mukaan hyvin pienet verrattaessa muihin aloihin.
ICT-alan yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn vaikuttaa myös valtioiden välisen verokilpailun kiristyminen. Tässä Suomi sijoittuu yhteisöverokantaa EU:n sisällä verrattaessa alempaan keskikastiin. ICT-alan kannalta keskeisistä kilpailijamaista vain Irlannissa ja Puolassa on Suomea alhaisempi verotus.
ICT-alan kilpailukyky ja työtilanne on parantanut huomattavasti viimevuosina varsinkin erikoisasiantuntijoiden osalta, mutta asiantuntijatason töissä suuntaus on ollut laskeva. Jatkossa Suomen ICT-alan työmarkkinaneuvotteluissa tulisi tarkkaan keskittyä kilpailukyvyn ylläpitämiseen kustannuskilpailukyvyn osalta. Alan toimijoiden yhteiskunnallista vaikuttamista tulee edistää kilpailukykyisen verotuksen ylläpitämiseksi, koulutuspaikkojen lisäämiseksi, yrityksien kansainvälistymisen edistämiseksi ja sääntelyn vähentämiseksi. Increased global free trade has meant increased importance of specialization, especially in the case of smaller countries. In order to survive the tightening competition, the issues of competitiveness of Finland have received a great deal of media attention and been subject to academic debate during the past decade. It has been especially turbulent for the Finnish ICT sector which, on a global scale, is a highly competitive. The purpose of this research is to determine what affects the competitiveness of the Finnish ICT sector in terms of costs and taxation.
The data used in this research is open data sourced from the European Commission and Statistics Finland and has been analyzed using various methods of statistical analysis. Contemporary scholarly literature also plays an important role in this research.
From 2012 to 2017 wages in the Finnish ICT sector have increased only slightly. Similar development is expected to continue until 2020 thanks to a wage agreement. I believe this has increased the competitiveness of the Finnish ICT industry on global scale. Increased number of specialist positions seems to indicate highly competitive cost of highly skilled labor in the Finnish ICT sector. In comparison with the rest of Finnish economy, the ICT sector seems to have smallest gender pay gap as well.
The global competitiveness of the ICT sector companies is also affected by the international competition on most favorable corporate tax rate. Finland fares comparatively well in this competition with its tax rate being the third lowest in the European Union leaving only Ireland and Poland behind.
During last few years, the competitiveness of the Finnish ICT sector has seen significant growth. This has brought more jobs to Finland, especially specialist positions. The number of less demanding jobs has however slightly decreased at the same time. During future collective bargaining, close attention should be paid to competitiveness of the Finnish ICT sector, specifically cost competitiveness. ICT companies should get greater influence in decision making in order to keep the corporate tax rate competitive, increase the number of ICT students, making it easier for companies to go global as well to facilitate deregulation.
Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Tilastokeskuksen ja Euroopan komission julkaisemia avoimen datan tietokantoja, joita olen tutkinut tilastoanalyysin keinoin, kuitenkin kirjallisuuslähteisiin tukeutuen.
Suomessa ICT-alan palkat ovat nousseet äärimaltillisesti vuosien 2012-2017 välillä ja vuoteen 2020 asti palkkojen kehityksen määrää maltilliseksi sovittu palkkasopimus. Nämä toimet ovat uskoakseni parantaneet Suomen kustannuskilpailukykyä myös ICT-alalla verrattuna kilpailijamaihin. Alan kasvanut henkilöstömäärä erikoisasiantuntijoissa viittaisi työvoimakustannusten olevan ICT-alan korkeakoulutetuilla kilpailukykyiset. Sukupuolten väliset palkkaerotkin näyttäisivät ICT-alalla olevan tutkimukseni mukaan hyvin pienet verrattaessa muihin aloihin.
ICT-alan yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn vaikuttaa myös valtioiden välisen verokilpailun kiristyminen. Tässä Suomi sijoittuu yhteisöverokantaa EU:n sisällä verrattaessa alempaan keskikastiin. ICT-alan kannalta keskeisistä kilpailijamaista vain Irlannissa ja Puolassa on Suomea alhaisempi verotus.
ICT-alan kilpailukyky ja työtilanne on parantanut huomattavasti viimevuosina varsinkin erikoisasiantuntijoiden osalta, mutta asiantuntijatason töissä suuntaus on ollut laskeva. Jatkossa Suomen ICT-alan työmarkkinaneuvotteluissa tulisi tarkkaan keskittyä kilpailukyvyn ylläpitämiseen kustannuskilpailukyvyn osalta. Alan toimijoiden yhteiskunnallista vaikuttamista tulee edistää kilpailukykyisen verotuksen ylläpitämiseksi, koulutuspaikkojen lisäämiseksi, yrityksien kansainvälistymisen edistämiseksi ja sääntelyn vähentämiseksi.
The data used in this research is open data sourced from the European Commission and Statistics Finland and has been analyzed using various methods of statistical analysis. Contemporary scholarly literature also plays an important role in this research.
From 2012 to 2017 wages in the Finnish ICT sector have increased only slightly. Similar development is expected to continue until 2020 thanks to a wage agreement. I believe this has increased the competitiveness of the Finnish ICT industry on global scale. Increased number of specialist positions seems to indicate highly competitive cost of highly skilled labor in the Finnish ICT sector. In comparison with the rest of Finnish economy, the ICT sector seems to have smallest gender pay gap as well.
The global competitiveness of the ICT sector companies is also affected by the international competition on most favorable corporate tax rate. Finland fares comparatively well in this competition with its tax rate being the third lowest in the European Union leaving only Ireland and Poland behind.
During last few years, the competitiveness of the Finnish ICT sector has seen significant growth. This has brought more jobs to Finland, especially specialist positions. The number of less demanding jobs has however slightly decreased at the same time. During future collective bargaining, close attention should be paid to competitiveness of the Finnish ICT sector, specifically cost competitiveness. ICT companies should get greater influence in decision making in order to keep the corporate tax rate competitive, increase the number of ICT students, making it easier for companies to go global as well to facilitate deregulation.