Riskienhallinta organisaation talouden johtamisessa : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Suhonen, Inka (2019-09)
Suhonen, Inka
09 / 2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091027740
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091027740
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Johtajien riskienhallintataitoihin ei ole kiinnitetty kansallisesti riittävästi huomiota. Suomessa ja kansainvälisesti tehtyjen tutkimuksien mukaan, johtajien riskienhallintataidot eivät ole riittävällä tasolla. Tutkielma on rajattu käsittelemään riskienhallintaa talouden ja johtamisen näkökulmasta. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa keinoja, miten johtajat voivat tehostaa omalla toiminnallaan riskienhallinnan toteuttamista ja miksi riskienhallinnan onnistunut toteutuminen on tärkeää organisaation talouden kannalta. Entä mitä narratiivinen kirjallisuuskatsaus voi tuoda riskienhallinnan hallinnon ja johtamisen tutki-mukseen. Julkisen- ja yksityisen sektorin riskienhallinnan johtaminen ei merkittävästi eroa toisistaan. Johdolla on merkittävä rooli riskienhallinnan toteuttamisessa ja sen vuoksi aiheen tutkiminen on tärkeää. Tutkielmassa etsitään vastauksia kysymyksiin New Public Managementin (NPM) sekä pehtoriteorian (The Stewardship Theory) ja narratiivisen kirjallisuuskatsauksen kautta.
Tilivelvollisuus ja tehokkuusajattelu on tullut julkiselle sektorille New Public Managementin mukana. Tilivelvollisuuden ja riskienhallinnan toteuttamisessa on paljon yhtymäkohtia. Tehokkuus taas on osa sitä, mitä riskienhallinnalla tavoitellaan. Tutkielmassa on syvennytty New Public Managementin ohella tarkemmin käsitteisiin tilivelvollisuus ja tehokkuus. Pehtoriteoria ei ole kovin tuttu hallintotieteen näkökulmasta. Pehtoriteoria on hallintotieteelle tutun agenttiteorian vastinpari. Tämän vuoksi äkkiseltään sen voisi ajatella olevan heikko teoria johdon riskienhallinnan tehostamisen tueksi. Pehtoriteoriassa johtaja toimii epäitsekkäästi päämiestensä parhaaksi. Organisaatiomyönteisyys ja -keskeisyys linkittyvät vahvasti pehtoriteoriaan. Kontrollin sekä toimintaa seuraavien ja valvovien rakenteiden ajatellaan lähinnä heikentävän toimintaa. Riskienhallinnassa raportoinnilla on keskeinen rooli, kuten myös selkeillä prosesseilla. Pehtoriteoriassa raportointia ei pidetä merkittävänä vaan keskeisempää on toimijoiden välinen luottamus.
Tutkielman keskeisiä käsitteitä on riski, riskienhallinta, johtaminen, taloudenjohtaminen. Tutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksia ei ole juurikaan tehty hallintotieteen näkökulmista. Narratiivisia kirjallisuuskatsauksia on tehty vain muutamia ja sen vuoksi menetelmä tuntuu kiehtovalta. Riskienhallinnasta on tarjolla laajasti tutkimuksia sekä kirjallisuutta, joka lisää perusteita narratiivisen kirjallisuuskatsauksen teolle.
Tutkielmassa käy ilmi, että onnistuneella riskienhallinnalla on keskeinen merkitys organisaation talouden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta. Jos organisaatiossa ei osata tunnistaa riskejä ajoissa, se saattaa johtaa organisaation kaatumiseen. Toisaalta johdon tulee osata tunnistaa positiiviset riskit, joista toteutuessaan on hyötyä organisaation toiminnalle. Onnistuneella riskienhallinnalla on oleellinen merkitys organisaation tuottavuuden, tehokkuuden ja parhaan mahdollisen lopputuloksen kannalta. Johdolla on monia keinoja tehostaa toiminnallaan riskienhallinnan toteutumista. Tutkielman johtopäätöksissä on nostettu esiin seitsemän tärkeintä seikkaa, joita ovat johtajan oma osaaminen, henkilöstön motivointi, raportointi ja sen kehittäminen, sitoutuminen ja osallistuminen, sisäisen valvonnan toteuttaminen, yhteistyö sisäisen tarkastuksen kanssa sekä hyvä hallinto- ja johtamistapa. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus mahdollistaa esi-merkiksi riskienhallinnan hallinnon ja johtamisen tutkimustiedon laajentamisen, ymmärryksen syventämisen sekä uusien tutkimusaiheiden löytämisen.
Johtajien riskienhallintataitoihin ei ole kiinnitetty kansallisesti riittävästi huomiota. Suomessa ja kansainvälisesti tehtyjen tutkimuksien mukaan, johtajien riskienhallintataidot eivät ole riittävällä tasolla. Tutkielma on rajattu käsittelemään riskienhallintaa talouden ja johtamisen näkökulmasta. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa keinoja, miten johtajat voivat tehostaa omalla toiminnallaan riskienhallinnan toteuttamista ja miksi riskienhallinnan onnistunut toteutuminen on tärkeää organisaation talouden kannalta. Entä mitä narratiivinen kirjallisuuskatsaus voi tuoda riskienhallinnan hallinnon ja johtamisen tutki-mukseen. Julkisen- ja yksityisen sektorin riskienhallinnan johtaminen ei merkittävästi eroa toisistaan. Johdolla on merkittävä rooli riskienhallinnan toteuttamisessa ja sen vuoksi aiheen tutkiminen on tärkeää. Tutkielmassa etsitään vastauksia kysymyksiin New Public Managementin (NPM) sekä pehtoriteorian (The Stewardship Theory) ja narratiivisen kirjallisuuskatsauksen kautta.
Tilivelvollisuus ja tehokkuusajattelu on tullut julkiselle sektorille New Public Managementin mukana. Tilivelvollisuuden ja riskienhallinnan toteuttamisessa on paljon yhtymäkohtia. Tehokkuus taas on osa sitä, mitä riskienhallinnalla tavoitellaan. Tutkielmassa on syvennytty New Public Managementin ohella tarkemmin käsitteisiin tilivelvollisuus ja tehokkuus. Pehtoriteoria ei ole kovin tuttu hallintotieteen näkökulmasta. Pehtoriteoria on hallintotieteelle tutun agenttiteorian vastinpari. Tämän vuoksi äkkiseltään sen voisi ajatella olevan heikko teoria johdon riskienhallinnan tehostamisen tueksi. Pehtoriteoriassa johtaja toimii epäitsekkäästi päämiestensä parhaaksi. Organisaatiomyönteisyys ja -keskeisyys linkittyvät vahvasti pehtoriteoriaan. Kontrollin sekä toimintaa seuraavien ja valvovien rakenteiden ajatellaan lähinnä heikentävän toimintaa. Riskienhallinnassa raportoinnilla on keskeinen rooli, kuten myös selkeillä prosesseilla. Pehtoriteoriassa raportointia ei pidetä merkittävänä vaan keskeisempää on toimijoiden välinen luottamus.
Tutkielman keskeisiä käsitteitä on riski, riskienhallinta, johtaminen, taloudenjohtaminen. Tutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksia ei ole juurikaan tehty hallintotieteen näkökulmista. Narratiivisia kirjallisuuskatsauksia on tehty vain muutamia ja sen vuoksi menetelmä tuntuu kiehtovalta. Riskienhallinnasta on tarjolla laajasti tutkimuksia sekä kirjallisuutta, joka lisää perusteita narratiivisen kirjallisuuskatsauksen teolle.
Tutkielmassa käy ilmi, että onnistuneella riskienhallinnalla on keskeinen merkitys organisaation talouden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta. Jos organisaatiossa ei osata tunnistaa riskejä ajoissa, se saattaa johtaa organisaation kaatumiseen. Toisaalta johdon tulee osata tunnistaa positiiviset riskit, joista toteutuessaan on hyötyä organisaation toiminnalle. Onnistuneella riskienhallinnalla on oleellinen merkitys organisaation tuottavuuden, tehokkuuden ja parhaan mahdollisen lopputuloksen kannalta. Johdolla on monia keinoja tehostaa toiminnallaan riskienhallinnan toteutumista. Tutkielman johtopäätöksissä on nostettu esiin seitsemän tärkeintä seikkaa, joita ovat johtajan oma osaaminen, henkilöstön motivointi, raportointi ja sen kehittäminen, sitoutuminen ja osallistuminen, sisäisen valvonnan toteuttaminen, yhteistyö sisäisen tarkastuksen kanssa sekä hyvä hallinto- ja johtamistapa. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus mahdollistaa esi-merkiksi riskienhallinnan hallinnon ja johtamisen tutkimustiedon laajentamisen, ymmärryksen syventämisen sekä uusien tutkimusaiheiden löytämisen.