”Näin moni katsoja on ohittanut mut. Tällä kertaa mä ohitan sut ensin.” Tunteisiin vetoaminen Lasten ja nuorten säätiön videoissa
Helle, Jenni (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia tunteisiin vetoamisen keinoja Lasten ja nuorten säätiön videoissa käytetään. Tutkimusaineistoksi valikoitui 15 Lasten ja nuorten säätiön videota: kahdeksan videota kuuluu #lupaankuunnella-tunnettuuskampanjaan ja seitsemän videota ovat Sitoudu #nuorenääni -kampanjan Nuorten 10 ohjetta suomalaisille -videoita. #Lupaankuunnella-videoissa puhujana ovat nuoret henkilöt, kun taas Nuorten 10 ohjetta suomalaisille -videoissa dreamsterit. Dreamsterit ovat julkisuudesta tuttuja henkilöitä, kuten muusikoita ja näyttelijöitä, ja osa Lasten ja nuorten säätiön Dreams-toimintaa. Lasten ja nuorten säätiö on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka auttaa vaikeissa elämäntilanteissa olevia nuoria luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä, kuten sosiaalisen sirkuksen tai yhteisöteatterin keinoin, löytämään paikkansa yhteisössä.
Menetelmänä käytettiin retorista analyysia ja klassisen retoriikan kolmijakoa, josta keskityttiin puhujan luotettavuuteen ja uskottavuuteen perustuvaan eetokseen sekä yleisön tunnetilaan vetoavaan paatokseen. Videoita audiovisuaalisina kokonaisuuksina tarkasteltiin videoblogitutkimusten ja audiovisuaalisen kerronnan keinojen avulla.
Retorisista keinoista eniten #lupaankuunnella-videoissa vedottiin vastaanottajaan kuvailemalla tunteita. Nuorten 10 ohjetta suomalaisille -videoissa esiin nousi ”me”-näkökulman huomioiminen ja vastaanottajan puhutteleminen. Audiovisuaalisista keinoista videoissa oli hyödynnetty esimerkiksi esillä olevaa kertojaa, intiimiä lähikuvaa ja vaikutelmaa siitä, että puhuja on tilanteessa yksin sekä loppuväittämiä videoiden lopussa.
Digitaalinen retoriikka on yksinkertaisimmillaan vanhojen retoristen perinteiden mukauttamista uusiin digitaalisiin muotoihin, ja tutkimusaineiston videot yhdistelivät perinteistä ja digitaalista retoriikkaa esimerkiksi luomalla vastakkainasettelua niin kielen tasolla kuin interaktiivisesti videon avulla. Myös ilman näkyvää kertojaa esitetyt eksplisiittiset väittämät videoiden lopussa yhdistivät kielelliset väittämät visuaalisina esityksinä videoihin.
Menetelmänä käytettiin retorista analyysia ja klassisen retoriikan kolmijakoa, josta keskityttiin puhujan luotettavuuteen ja uskottavuuteen perustuvaan eetokseen sekä yleisön tunnetilaan vetoavaan paatokseen. Videoita audiovisuaalisina kokonaisuuksina tarkasteltiin videoblogitutkimusten ja audiovisuaalisen kerronnan keinojen avulla.
Retorisista keinoista eniten #lupaankuunnella-videoissa vedottiin vastaanottajaan kuvailemalla tunteita. Nuorten 10 ohjetta suomalaisille -videoissa esiin nousi ”me”-näkökulman huomioiminen ja vastaanottajan puhutteleminen. Audiovisuaalisista keinoista videoissa oli hyödynnetty esimerkiksi esillä olevaa kertojaa, intiimiä lähikuvaa ja vaikutelmaa siitä, että puhuja on tilanteessa yksin sekä loppuväittämiä videoiden lopussa.
Digitaalinen retoriikka on yksinkertaisimmillaan vanhojen retoristen perinteiden mukauttamista uusiin digitaalisiin muotoihin, ja tutkimusaineiston videot yhdistelivät perinteistä ja digitaalista retoriikkaa esimerkiksi luomalla vastakkainasettelua niin kielen tasolla kuin interaktiivisesti videon avulla. Myös ilman näkyvää kertojaa esitetyt eksplisiittiset väittämät videoiden lopussa yhdistivät kielelliset väittämät visuaalisina esityksinä videoihin.