Poliisin antama virka-apu lastensuojeluviranomaiselle
Isoniemi, Sami (2012)
Isoniemi, Sami
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun oikeudellisia edellytyksiä, luodaan katsaus virka-aputehtävien määrään ja selvitetään täyttävätkö virka-avun antamisen oikeudelliset edellytykset käytännön virka-aputoiminnassa.
Tutkimuksen metodi on vahvasti oikeusdogmaattinen tässä kahden viranomaisen yhteistyöhön keskittyvässä
tutkimuksessa, jossa lainsäädäntö ja lakia alemman asteinen sääntely on keskeisessä osassa. Tutkimukseen sisältyy myös empiirinen katsaus poliisin kirjaamiin virka-apuilmoituksiin. Lähtökohtaisesti tutkimus käsittelee vain poliisin lastensuojeluviranomaiselle antamaa virka-apua, mutta empiirisen osion tulosten ja laillisuusvalvojien ratkaisujen pohjalta tutkimuksessa on käsitelty myös poliisille muun sääntelyn perusteella kuuluvia tehtäviä ja virka-avun antamista yksityiselle taholle.
Virka-apupyynnöistä valtaosa liittyy sijaishuoltopaikasta luvatta poistuneiden tai karanneiden lasten tai nuorten etsintään ja sijoituspaikkaan palauttamiseen liittyviin toimiin. Keskeisin tutkimusongelma liittyy virka-apua pyytävän tahon oikeudelliseen asemaan. Huostaan otettuja lapsia on sijoitettu perheisiin sekä lastensuojelulaitoksiin, jotka voivat olla kunnallisia, yksityisiä tai valtion koulukoteja. Käytännössä virkaapupyyntöjä poliisille ovat esittäneet kaikenlaiset sijoituspaikat. Poliisilaki (493/1995), sosiaalihuoltolaki
(710/1982), sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) sekä lakia alemman asteinen sääntely tekevät virka-aputoiminnasta pykäläviidakon, jossa lapsen etu ei välttämättä toteudu.
Tutkimuksen metodi on vahvasti oikeusdogmaattinen tässä kahden viranomaisen yhteistyöhön keskittyvässä
tutkimuksessa, jossa lainsäädäntö ja lakia alemman asteinen sääntely on keskeisessä osassa. Tutkimukseen sisältyy myös empiirinen katsaus poliisin kirjaamiin virka-apuilmoituksiin. Lähtökohtaisesti tutkimus käsittelee vain poliisin lastensuojeluviranomaiselle antamaa virka-apua, mutta empiirisen osion tulosten ja laillisuusvalvojien ratkaisujen pohjalta tutkimuksessa on käsitelty myös poliisille muun sääntelyn perusteella kuuluvia tehtäviä ja virka-avun antamista yksityiselle taholle.
Virka-apupyynnöistä valtaosa liittyy sijaishuoltopaikasta luvatta poistuneiden tai karanneiden lasten tai nuorten etsintään ja sijoituspaikkaan palauttamiseen liittyviin toimiin. Keskeisin tutkimusongelma liittyy virka-apua pyytävän tahon oikeudelliseen asemaan. Huostaan otettuja lapsia on sijoitettu perheisiin sekä lastensuojelulaitoksiin, jotka voivat olla kunnallisia, yksityisiä tai valtion koulukoteja. Käytännössä virkaapupyyntöjä poliisille ovat esittäneet kaikenlaiset sijoituspaikat. Poliisilaki (493/1995), sosiaalihuoltolaki
(710/1982), sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) sekä lakia alemman asteinen sääntely tekevät virka-aputoiminnasta pykäläviidakon, jossa lapsen etu ei välttämättä toteudu.