Julkinen velka, kestävyysvaje ja talouskasvu
Tyysteri, Elli (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Euroalueen talous on toipumassa poikkeuksellisen pitkäkestoisesta taantumasta, joka alkoi Yhdysvalloissa vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin seurauksena. Euroopassa finanssikriisi johti vielä uuteen velkakriisiin vuonna 2010. Pitkään jatkunut heikko taloudellinen kehitys on aiheuttanut valtioiden velkaantumisen voimakkaan kasvun. Tavanomaisen elvyttävän talouspolitiikan tueksi on euroalueella jouduttu ottamaan käyttöön uusia rahapoliittisia keinoja, kuten määrällinen keventäminen, vuonna 2015 alkaneen laajennetun osto-ohjelman muodossa. Näkymät taloudessa ovat kuitenkin kääntyneet viimein nousuun ja usko tulevaisuuteen on parantunut.
Tutkielmassa perehdytään euroalueen nykyiseen tilanteeseen ja sen jäsenvaltioiden yksityisen ja julkisen sektorin velkaantumiseen. Lisäksi tarkastellaan euromaiden vaihtotaseiden kehitystä, sekä kestävyysvajeita lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Erityisesti pitkän aikavälin kestävyysvajeet johtuvat julkisen sektorin ikäsidonnaisten menojen voimakkaasta kasvusta tulevaisuudessa. Valtioiden korkea velkaantumisaste yhdistettynä havaittuihin kestävyysvajeisiin edellyttää nopeaa reagointia budjettialijäämien ja velkaantumisen tasapainottamiseksi. Yksin suhdannetilanteen nousu ei riitä korjaamaan maiden kestävyysvajeita.
Euroopan keskuspankin ylläpitämän matalan korkotason avulla on pyritty edistämään kulutusta ja investointeja, mutta myös julkisen sektorin velkojen hoitaminen on ollut tästä syystä helpompaa. EKP on onnistunut tavoitteissaan, sillä kulutus yksityisellä sektorilla on kasvanut. Toisaalta tämä on johtanut myös kotitalouksien velkaantumisen kasvuun. Vaikka yksityisen sektorin velkaantumisen kasvun taustalla on muitakin syitä, kotitalouksien kasvanut velkataakka on lisännyt talouteen kohdistuvia riskejä liittyen tulevaisuuden korkokehitykseen ja mahdollisiin luottotappioihin. Valtioilta tullaan tarvitsemaan huomattavia vakautustoimenpiteitä näiden riskien hallitsemiseksi.
Tutkielmassa perehdytään euroalueen nykyiseen tilanteeseen ja sen jäsenvaltioiden yksityisen ja julkisen sektorin velkaantumiseen. Lisäksi tarkastellaan euromaiden vaihtotaseiden kehitystä, sekä kestävyysvajeita lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Erityisesti pitkän aikavälin kestävyysvajeet johtuvat julkisen sektorin ikäsidonnaisten menojen voimakkaasta kasvusta tulevaisuudessa. Valtioiden korkea velkaantumisaste yhdistettynä havaittuihin kestävyysvajeisiin edellyttää nopeaa reagointia budjettialijäämien ja velkaantumisen tasapainottamiseksi. Yksin suhdannetilanteen nousu ei riitä korjaamaan maiden kestävyysvajeita.
Euroopan keskuspankin ylläpitämän matalan korkotason avulla on pyritty edistämään kulutusta ja investointeja, mutta myös julkisen sektorin velkojen hoitaminen on ollut tästä syystä helpompaa. EKP on onnistunut tavoitteissaan, sillä kulutus yksityisellä sektorilla on kasvanut. Toisaalta tämä on johtanut myös kotitalouksien velkaantumisen kasvuun. Vaikka yksityisen sektorin velkaantumisen kasvun taustalla on muitakin syitä, kotitalouksien kasvanut velkataakka on lisännyt talouteen kohdistuvia riskejä liittyen tulevaisuuden korkokehitykseen ja mahdollisiin luottotappioihin. Valtioilta tullaan tarvitsemaan huomattavia vakautustoimenpiteitä näiden riskien hallitsemiseksi.