Henkilöstön toimijuuden ja osallisuuden tukeminen: Asiakaslähtöisen hoivakulttuurin vaikutuksia vanhustenhuollossa
Salonen, Anita (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen myötä palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuutta ja valinnanvapautta halutaan korostaa. Henkilöstön tulee kehittää palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja työ edellyttää kykyä ottaa asiakkaat mukaan koko palveluprosessiin. Työelämä on murroksessa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja uudenlaisten sukupolvien siirtyessä työelämään. Sitoutuakseen hoivatyöhön henkilöstön on hyvä kokea voivansa osallistua ja vaikuttaa työhönsä. Asiakaslähtöisyys toteutuu, kun asiakas on mukana hoidon suunnittelussa, toteuttamisessa sekä arvioinnissa, hän saa tietoa päätöksenteon tueksi ja voi itse vaikuttaa valittaviin vaihtoehtoihin. Toimijuus on halua ja mahdollisuutta toimia ympäröivässä yhteisössä ja se syntyy valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Vahva ammatillinen toimijuus ilmenee työntekijän haluna edistää organisaation tavoitteita, jolloin työn tuottavuus paranee. Osallisuus on yhteisöön kuulumista, oikeutta kriittiseen tietoon sekä osaamisen tunnustamista ja se toteutuu osallistumalla. Arvostetuksi tuleminen vahvistaa toimijuuden ja osallisuuden kokemusta.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten henkilökunnan toimijuutta ja osallisuutta työssä voidaan vahvistaa asiakaslähtöisessä työympäristössä. Kirjallisuuteen perustuen määritellään, mistä toimijuuden kokemus ja osallisuus työssä syntyvät. Empiirisen aineiston avulla haetaan vastauksia kysymyksiin, miten asiakaslähtöisyys vaikuttaa henkilöstön toimijuuteen ja osallisuuteen omassa työssään sekä miten työntekijöiden toimijuutta ja osallisuutta työssä tuetaan. Tutkimuksen tuloksena esitetään asiakaslähtöisessä hoivakulttuurissa huomioitavia näkökulmia henkilöstön ammatillisen toimijuuden ja työelämän osallisuuden tukemiseksi.
Tutkimus oli kartoittava laadullinen tapaustutkimus, jossa toimijuuden ja osallisuuden käsitteitä pyrittiin ymmärtämään suhteessa toisiinsa. Tavoitteena oli ymmärtää henkilöstön antamia merkityksiä ja tulkintoja sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Tutkimusympäristönä oli tehostetun asumispalvelun henkilöstö Vantaalla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 10 lähihoitajaa kolmessa ryhmähaastattelussa. Haastattelut videoitiin ja niistä syntyi 105 sivua litteroitua tekstiä.
Diskurssianalyysin keinoin analysoituna asiakaslähtöinen hoivakulttuuri muodostui hoitajien puheessa asukkaiden yksilöllisyyttä huomioivasta hoidosta, huolella kirjatusta hoito- ja palvelusuunnitelmasta, monipuolisesta viriketoiminnasta sekä asiakaslähtöisistä tiloista. Hoitajien käyttämien toimijuuden modaliteettien tarkastelussa osallisuuden osa-alueilla korostui työn tekemiseen liittyvä osallisuus. Aineiston analyysin perusteella ammatillisen toimijuuden ja työelämän osallisuuden tukemiseksi henkilöstölle tulisi tarjota mahdollisuus keskinäiseen keskusteluun, antaa aikaa ja koulutusta uudistusten toteuttamiseksi sekä tarjota osallisuuden ja toimijuuden tosiasiallisia mahdollisuuksia. Asiakaslähtöinen hoivakulttuuri on lisännyt mielekkyyttä hoivatyöhön ja sen toteuttaminen on mahdollista suuressakin organisaatiossa. Tutkimuksen analyysivaiheessa syntynyttä analyysikehikkoa voidaan kehittää edelleen ja käyttää osallisuutta kartoittavana toimijuusmittarina johtamisen ja työnohjauksen tukena.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten henkilökunnan toimijuutta ja osallisuutta työssä voidaan vahvistaa asiakaslähtöisessä työympäristössä. Kirjallisuuteen perustuen määritellään, mistä toimijuuden kokemus ja osallisuus työssä syntyvät. Empiirisen aineiston avulla haetaan vastauksia kysymyksiin, miten asiakaslähtöisyys vaikuttaa henkilöstön toimijuuteen ja osallisuuteen omassa työssään sekä miten työntekijöiden toimijuutta ja osallisuutta työssä tuetaan. Tutkimuksen tuloksena esitetään asiakaslähtöisessä hoivakulttuurissa huomioitavia näkökulmia henkilöstön ammatillisen toimijuuden ja työelämän osallisuuden tukemiseksi.
Tutkimus oli kartoittava laadullinen tapaustutkimus, jossa toimijuuden ja osallisuuden käsitteitä pyrittiin ymmärtämään suhteessa toisiinsa. Tavoitteena oli ymmärtää henkilöstön antamia merkityksiä ja tulkintoja sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Tutkimusympäristönä oli tehostetun asumispalvelun henkilöstö Vantaalla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 10 lähihoitajaa kolmessa ryhmähaastattelussa. Haastattelut videoitiin ja niistä syntyi 105 sivua litteroitua tekstiä.
Diskurssianalyysin keinoin analysoituna asiakaslähtöinen hoivakulttuuri muodostui hoitajien puheessa asukkaiden yksilöllisyyttä huomioivasta hoidosta, huolella kirjatusta hoito- ja palvelusuunnitelmasta, monipuolisesta viriketoiminnasta sekä asiakaslähtöisistä tiloista. Hoitajien käyttämien toimijuuden modaliteettien tarkastelussa osallisuuden osa-alueilla korostui työn tekemiseen liittyvä osallisuus. Aineiston analyysin perusteella ammatillisen toimijuuden ja työelämän osallisuuden tukemiseksi henkilöstölle tulisi tarjota mahdollisuus keskinäiseen keskusteluun, antaa aikaa ja koulutusta uudistusten toteuttamiseksi sekä tarjota osallisuuden ja toimijuuden tosiasiallisia mahdollisuuksia. Asiakaslähtöinen hoivakulttuuri on lisännyt mielekkyyttä hoivatyöhön ja sen toteuttaminen on mahdollista suuressakin organisaatiossa. Tutkimuksen analyysivaiheessa syntynyttä analyysikehikkoa voidaan kehittää edelleen ja käyttää osallisuutta kartoittavana toimijuusmittarina johtamisen ja työnohjauksen tukena.