Työn hallinnan johtaminen toiminnanohjauksen jälkeen. Tapaustutkimus Vantaan kotihoidosta
Sallinen, Pia (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kotihoito ja kotihoidon käynnit herättävät tunteita. Kotihoidon asiakasmäärät ja asiakkaiden käyntimäärät kasvavat vuosi vuodelta. Syynä tähän on Suomen väestön ikääntyminen, joka aiheuttaa lisääntyvää palveluntarvetta. Tulevaisuudessa on myös entistä haasteellisempaa saada riittävästi työvoimaa kotihoitoon työn haastavuuden vuoksi. Vuoden 2016 tärkeimmäksi tavoitteeksi Vantaan kaupungin Vanhusten avopalveluiden tuloskorttiin kirjattiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto jokaisessa Vantaan kaupungin kentän toimintayksikössä. Toiminnanohjausjärjestelmän käytön myötä haluttiin vastata asiakkaiden palveluntarpeeseen oikeaan aikaan ja parhaalla mahdollisella osaamisella siten, että asiakkaan osallistuminen omaan hoitoonsa lisääntyisi. Yhtenä tärkeänä tavoitteena oli myös kotihoidon työntekijöiden työn hallinnan lisääntyminen ja sitä kautta työhyvinvoinnin kasvaminen.
Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten lähiesimiestyönkeinoin voidaan vaikuttaa henkilöstön kokemuksiin työn hallinnasta toiminannaohjausjärjestelmää apuna käyttäen. Miten työntekijöiden kokemus työn hallinnasta näkyy toimintayksiköiden lähiesimiehille? Onko toiminnanoh-jauksen käyttö lisännyt lähiesimiesten mukaan työntekijöiden työn hallintaa ja antanut lähiesimiehille lisää keinoja työn hallinnan johtamiseen? Tutkielman kannalta avataan keskeisempiä käsitteitä, joita ovat lähijohtajuus, työn hallinta sekä toiminnanohjaus ja sen käyttö työn hallinnan johtamisen apuna.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatte-lemalla Vantaan kaupungin kotihoidon esimiehiä. Haastatteluun osallistui Vantaan kotihoidon kaikki (N=9) ne kotihoidon esimiehet, joilla oli omassa toimintayksikössään käytössä toiminnanohjausjärjes-telmä kotihoidon käyntien hallinnointiin. Tämän tutkimuksen aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysi sopii hyvin teemahaastattelulla saadun aineiston analyysiin. Sisällönanalyysin keinoin pyrittiin saamaan tutkittavasta aineistosta kuvaus tiivistetysti ja yleisessä muodossa.
Tutkimustulosten mukaan työn hallinta muodostuu seuraavista asioista: työn organisoinnista, työn itse-näisyydestä, työn osaamisesta ja työvuorosuunnittelusta. Lähiesimiesten käsitys työntekijöiden työn hallinnasta muodostuu työn organisoinnista, työn itsenäisyydestä, osaamisesta ja työvuorosuunnittelus-ta. Tulosten myötä löytyi viisi erilaista keinoa, joilla lähiesimiehet tukevat työntekijöiden työn hallintaa. Näitä ovat työvuorosuunnittelu, osaamisesta huolehtiminen, toiminnanohjausjärjestelmän seuraami-nen, tiettyjen työhön liittyvien puitteiden rakentaminen ja ylläpitäminen sekä esimiehen osallistuminen ja työntekijöiden tukeminen työssä. Toiminnanohjauksen myötä esimiehet olivat saaneet lisää keinoja työntekijöiden työn hallinnan johtamiseen. Suurin hyöty toiminnanohjauksesta koettiin olevan siinä, että nyt lähiesimiehet pystyivät seuraamaan työntekijöiden päivän kulkua ja pystyivät suunnittelemaan ja vähän jo ennakoimaan tarvittavia resursseja seuraavien päivien asiakaskäyntien toteuttamiseen.
Tutkimustuloksissa nousi esille yhtenä keskeisenä hyvänä keinona työn hallinnan johtamisessa toimin-nanohjauksen käyttö tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kotihoidossa tulee keskittyä työvuorosuunnittelun, työnkuvien, osaamisen, asiakasrakenteen, palveluiden, strategisen optimoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.Tämä onkin tärkeää, jotta kotihoitoon saadaan henkilökuntaa, jonka työn hallinta on kunnossa.
Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten lähiesimiestyönkeinoin voidaan vaikuttaa henkilöstön kokemuksiin työn hallinnasta toiminannaohjausjärjestelmää apuna käyttäen. Miten työntekijöiden kokemus työn hallinnasta näkyy toimintayksiköiden lähiesimiehille? Onko toiminnanoh-jauksen käyttö lisännyt lähiesimiesten mukaan työntekijöiden työn hallintaa ja antanut lähiesimiehille lisää keinoja työn hallinnan johtamiseen? Tutkielman kannalta avataan keskeisempiä käsitteitä, joita ovat lähijohtajuus, työn hallinta sekä toiminnanohjaus ja sen käyttö työn hallinnan johtamisen apuna.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatte-lemalla Vantaan kaupungin kotihoidon esimiehiä. Haastatteluun osallistui Vantaan kotihoidon kaikki (N=9) ne kotihoidon esimiehet, joilla oli omassa toimintayksikössään käytössä toiminnanohjausjärjes-telmä kotihoidon käyntien hallinnointiin. Tämän tutkimuksen aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysi sopii hyvin teemahaastattelulla saadun aineiston analyysiin. Sisällönanalyysin keinoin pyrittiin saamaan tutkittavasta aineistosta kuvaus tiivistetysti ja yleisessä muodossa.
Tutkimustulosten mukaan työn hallinta muodostuu seuraavista asioista: työn organisoinnista, työn itse-näisyydestä, työn osaamisesta ja työvuorosuunnittelusta. Lähiesimiesten käsitys työntekijöiden työn hallinnasta muodostuu työn organisoinnista, työn itsenäisyydestä, osaamisesta ja työvuorosuunnittelus-ta. Tulosten myötä löytyi viisi erilaista keinoa, joilla lähiesimiehet tukevat työntekijöiden työn hallintaa. Näitä ovat työvuorosuunnittelu, osaamisesta huolehtiminen, toiminnanohjausjärjestelmän seuraami-nen, tiettyjen työhön liittyvien puitteiden rakentaminen ja ylläpitäminen sekä esimiehen osallistuminen ja työntekijöiden tukeminen työssä. Toiminnanohjauksen myötä esimiehet olivat saaneet lisää keinoja työntekijöiden työn hallinnan johtamiseen. Suurin hyöty toiminnanohjauksesta koettiin olevan siinä, että nyt lähiesimiehet pystyivät seuraamaan työntekijöiden päivän kulkua ja pystyivät suunnittelemaan ja vähän jo ennakoimaan tarvittavia resursseja seuraavien päivien asiakaskäyntien toteuttamiseen.
Tutkimustuloksissa nousi esille yhtenä keskeisenä hyvänä keinona työn hallinnan johtamisessa toimin-nanohjauksen käyttö tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kotihoidossa tulee keskittyä työvuorosuunnittelun, työnkuvien, osaamisen, asiakasrakenteen, palveluiden, strategisen optimoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.Tämä onkin tärkeää, jotta kotihoitoon saadaan henkilökuntaa, jonka työn hallinta on kunnossa.