Onnistunut työllisyyspolitiikka
Isoketo, Tiina (2007)
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työttömyys lähti nousuun Euroopassa 1970-luvulla. 1980-luvulle tultaessa Iso-Britannian ja Tanskan työttömyysasteet olivat yli kymmenen prosenttia, Irlannin työttömyysasteen lähennellessä 20 prosenttia. 2000-luvun puolelle tultaessa
kyseisten maiden työttömyysasteet olivat laskeneet viiden prosentin tuntumaan. Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska ovat tässä suhteessa poikkeuksia. Kyseiset maat ovat onnistuneet alentamaan työttömyysasteensa alle 1970-luvun lähtötason ja pitämään sen koko 2000-luvun ajan ennätysalhaisena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, mitä on onnistunut työllisyyspolitiikka ja millä keinoin sitä harjoitetaan. Tarkoituksena on myös selvittää, olisivatko Iso-Britannian, Irlannin ja Tanskan työllisyyspoliittiset toimenpiteet sovellettavissa Suomen työttömyyden vähentämiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu työmarkkinoiden teoriasta. Tutkielmassa käydään läpi myös työttömyyden teoriaa sekä siihen liittyviä käsitteitä. Lisäksi tarkastellaan työmarkkinainstituutioiden roolia työllisyydessä. Tutkielmassa perehdytään Iso-Britannian, Irlannin ja Tanskan työllisyyspoliittisiin toimenpiteisiin työllisyyden parantamiseksi vuosina 1970–2005.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että aktiivinen työvoimapolitiikka on merkittävä tekijä työllisyyspolitiikan onnistumisessa. Tärkeää on myös työttömyysturvan kohtuullisuus tai tietyt pakotteet sen saamiseksi. Palkoista sopiminen työpaikkatasolla on yhteinen tekijä kaikille tarkastelun kohteina olleille maille. Työllisyyspoliittisten toimenpiteiden oikeansuuntainen kohdentaminen ja hajauttaminen alueelliselle tasolle lisäävät työllisyyspolitiikan tehokkuutta. Tulevaisuudessa eläkejärjestelmän mukauttaminen työmarkkinatilannetta vastaavaksi on yhä olennaisempaa työn tarjonnan turvaamisen kannalta.
kyseisten maiden työttömyysasteet olivat laskeneet viiden prosentin tuntumaan. Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska ovat tässä suhteessa poikkeuksia. Kyseiset maat ovat onnistuneet alentamaan työttömyysasteensa alle 1970-luvun lähtötason ja pitämään sen koko 2000-luvun ajan ennätysalhaisena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, mitä on onnistunut työllisyyspolitiikka ja millä keinoin sitä harjoitetaan. Tarkoituksena on myös selvittää, olisivatko Iso-Britannian, Irlannin ja Tanskan työllisyyspoliittiset toimenpiteet sovellettavissa Suomen työttömyyden vähentämiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu työmarkkinoiden teoriasta. Tutkielmassa käydään läpi myös työttömyyden teoriaa sekä siihen liittyviä käsitteitä. Lisäksi tarkastellaan työmarkkinainstituutioiden roolia työllisyydessä. Tutkielmassa perehdytään Iso-Britannian, Irlannin ja Tanskan työllisyyspoliittisiin toimenpiteisiin työllisyyden parantamiseksi vuosina 1970–2005.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että aktiivinen työvoimapolitiikka on merkittävä tekijä työllisyyspolitiikan onnistumisessa. Tärkeää on myös työttömyysturvan kohtuullisuus tai tietyt pakotteet sen saamiseksi. Palkoista sopiminen työpaikkatasolla on yhteinen tekijä kaikille tarkastelun kohteina olleille maille. Työllisyyspoliittisten toimenpiteiden oikeansuuntainen kohdentaminen ja hajauttaminen alueelliselle tasolle lisäävät työllisyyspolitiikan tehokkuutta. Tulevaisuudessa eläkejärjestelmän mukauttaminen työmarkkinatilannetta vastaavaksi on yhä olennaisempaa työn tarjonnan turvaamisen kannalta.