JYVÄSKYLÄN POLIISIASEMAN PÄÄLLYSTÖ- JA ALIPÄÄLLYSTÖPOLIISIEN NÄKEMYKSIÄ PÄIHDE- JA RIKOSKIERTEESTÄ IRTAUTUNEIDEN KOKEMUSASIANTUNTIJUUDESTA: Hyödyntämisen tarve, mahdollisuudet ja ongelmat poliisissa
Oikari, Susanna (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty kuluneina vuosina kasvavissa määrin julkisen ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Päihdehuolto on ollut asiassa merkittävässä roolissa. Vaikka myös poliisilla on paljon kosketuspintaa päihdeongelmiin virkatehtävissään, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia, tarvetta ja ongelmia poliisissa, ei ole aikaisemmin maassamme tutkittu. Tässä tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin: Miten poliisit suhtautuvat päihde- ja rikoskierteestä irtautuneiden kokemusasiantuntijuuteen? Onko kokemustiedolle tarvetta poliisissa? Miten sitä pystytään hyödyntämään? Mitä ongelmia hyödyntämiseen liittyy? Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin poliisilla käytössä olevia keinoja ja sidosryhmäyhteistyötä päihdeongelmaisten asiakkaiden avun piiriin saamiseksi. Tutkimus on laadullinen, ja se toteutettiin teemahaastattelun menetelmällä. Haastateltaviksi kutsuttiin 12 Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän poliisiasemalla työskentelevää poliisia, joista 4 on päällystöön ja 8 alipäällystöön kuuluvia. Näkemyksiä haluttiin niin organisaation virallisista linjauksista kuin tutkinta- ja kenttäryhmien toiminnasta.
Poliisin toimivalta perustuu lakiin. Kokemusasiantuntijoiden käytännön hyödyntäminen poliisin asiakastilanteissa on sikäli ongelmallista, että sitä ei ole säännelty poliisin toimintaa koskevissa virallislähteissä (laki, asetus, määräys, ohje). Poliisilla ei ole salassapito- ja vaitiolovelvollisena lähtökohtaisesti toimivaltaa luovuttaa asiakkaansa tietoja ulkopuoliselle toimijalle. Myös tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle on laissa tarkoin säänneltyä. Yhtä lailla kokemusasiantuntijalle maksettavista korvauksista ei ole ohjeistusta olemassa. Tässä tutkimuksessa on pohdittu kokemusasiantuntijan hyödyntämisen tarpeellisuutta, mahdollisuuksia ja ongelmakohtia poliisissa monelta kannalta. Kaikkea tutkimuksessa ideoitua ei ole mahdollista nykylainsäädännöllä hyödyntää. Kokemusasiantuntijoilta on tällä hetkellä mahdollista saada mm. tietoa poliisiin (koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen, asiakaspalautteen ja poliisille kentältä kerrottujen asioiden muodossa), mitä voidaan hyödyntää poliisin toiminnan kehittämisessä, valvonnan kohdentamisessa ja asiakastilanteissa. Poliisit olivat tavanneet kokemusasiantuntijoita satunnaisesti esim. valistustilaisuuksien, työryhmien ja sidosryhmäyhteistyön merkeissä.
Poliisin toimivalta perustuu lakiin. Kokemusasiantuntijoiden käytännön hyödyntäminen poliisin asiakastilanteissa on sikäli ongelmallista, että sitä ei ole säännelty poliisin toimintaa koskevissa virallislähteissä (laki, asetus, määräys, ohje). Poliisilla ei ole salassapito- ja vaitiolovelvollisena lähtökohtaisesti toimivaltaa luovuttaa asiakkaansa tietoja ulkopuoliselle toimijalle. Myös tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle on laissa tarkoin säänneltyä. Yhtä lailla kokemusasiantuntijalle maksettavista korvauksista ei ole ohjeistusta olemassa. Tässä tutkimuksessa on pohdittu kokemusasiantuntijan hyödyntämisen tarpeellisuutta, mahdollisuuksia ja ongelmakohtia poliisissa monelta kannalta. Kaikkea tutkimuksessa ideoitua ei ole mahdollista nykylainsäädännöllä hyödyntää. Kokemusasiantuntijoilta on tällä hetkellä mahdollista saada mm. tietoa poliisiin (koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen, asiakaspalautteen ja poliisille kentältä kerrottujen asioiden muodossa), mitä voidaan hyödyntää poliisin toiminnan kehittämisessä, valvonnan kohdentamisessa ja asiakastilanteissa. Poliisit olivat tavanneet kokemusasiantuntijoita satunnaisesti esim. valistustilaisuuksien, työryhmien ja sidosryhmäyhteistyön merkeissä.