Kielletty valtiontuki julkisen ja yksityisen välisissä kiinteistökaupoissa
Levonperä, Marianne (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kielletty valtiontuki vääristää markkinoita ja kilpailua Euroopan unionissa. Tästä syystä Euroopan komissio valvoo valtiontukia ja voi määrätä jäsenvaltion takaisinperimään yritykselle myönnetyt kielletyt valtiontuet. Julkinen taho, esimerkiksi kunta, voi toimia markkinoilla, jos käyttäytyy tavanomaisen sijoittajan tavoin. Kiinteistökaupoissa tämä tarkoittaa sitä, ettei julkinen myy kiinteistöä markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla tai osta kiinteistöä markkinahintaa korkeammalla hinnalla.
Tutkielmassa keskitytään tutkimaan kielletyn ja sallitun rajapintaa julkisen ja yksityisen välisissä kiinteistökaupoissa. Tutkielman päämetodina on oikeusdogmatiikka, kun tutkitaan kiellettyä valtiontukea kiinteistökaupoissa niin kansallisissa kuin ylikansallisissa tapauksissa. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan vuonna 2015 voimaantullutta kuntalakia ja siihen tehtyjä muutoksia kiinteistökauppojen osalta. Kuntalain tutkimisen ja arvioinnin yhteydessä tutkielmassa hyödynnetään myös oikeuspoliittista metodia.
Komissio on nojannut kiinteistökauppojen kielletyn valtiontuen tulkinnassa maakauppatiedonantoon ja vuodesta 2016 alkaen käsitetiedonantoon. Tiedonannot ovat soft law -ohjeita. Jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta noudattaa tiedonantoja, mutta komissio käyttää tiedonantoja arvioidessaan kielletyn valtiontuen mahdollisuutta. Tämä tekee tiedonannoista tärkeitä kiinteistökauppojen sallittuja menettelyohjeita. Maakauppatiedonanto on sulautettu osaksi kuntalakia. Kuntalaki huomioi myyntikaupat ja vuokrauksen, mutta on puutteellinen ostokauppojen osalta.
Tutkielman tarkoituksena on antaa kattava yleiskuva komission kielletyn valtiontuen tulkinnasta kiinteistökaupoissa ja antaa suuntaviivat siihen, kuinka kiinteistökaupat onnistuvat ilman kiellettyä valtiontukea. Tutkielman tutkimustuloksista on hyötyä sekä julkiselle taholle että yritykselle, sillä kiinteistökauppojen onnistuminen sallitusti on molempien kaupan osapuolien etu.
Tutkielmassa keskitytään tutkimaan kielletyn ja sallitun rajapintaa julkisen ja yksityisen välisissä kiinteistökaupoissa. Tutkielman päämetodina on oikeusdogmatiikka, kun tutkitaan kiellettyä valtiontukea kiinteistökaupoissa niin kansallisissa kuin ylikansallisissa tapauksissa. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan vuonna 2015 voimaantullutta kuntalakia ja siihen tehtyjä muutoksia kiinteistökauppojen osalta. Kuntalain tutkimisen ja arvioinnin yhteydessä tutkielmassa hyödynnetään myös oikeuspoliittista metodia.
Komissio on nojannut kiinteistökauppojen kielletyn valtiontuen tulkinnassa maakauppatiedonantoon ja vuodesta 2016 alkaen käsitetiedonantoon. Tiedonannot ovat soft law -ohjeita. Jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta noudattaa tiedonantoja, mutta komissio käyttää tiedonantoja arvioidessaan kielletyn valtiontuen mahdollisuutta. Tämä tekee tiedonannoista tärkeitä kiinteistökauppojen sallittuja menettelyohjeita. Maakauppatiedonanto on sulautettu osaksi kuntalakia. Kuntalaki huomioi myyntikaupat ja vuokrauksen, mutta on puutteellinen ostokauppojen osalta.
Tutkielman tarkoituksena on antaa kattava yleiskuva komission kielletyn valtiontuen tulkinnasta kiinteistökaupoissa ja antaa suuntaviivat siihen, kuinka kiinteistökaupat onnistuvat ilman kiellettyä valtiontukea. Tutkielman tutkimustuloksista on hyötyä sekä julkiselle taholle että yritykselle, sillä kiinteistökauppojen onnistuminen sallitusti on molempien kaupan osapuolien etu.