Henkilökohtainen budjetointi Suomen vanhus- ja vammaispalveluissa
Korhonen, Nora (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Henkilökohtainen budjetti on uusi tapa järjestää sosiaalipalveluja. Käytännössä kyseessä on maksusitoumus, jossa maakunta sitoutuu maksamaan ennalta sovittuun summaan asti asiakkaan palvelun, hoivan ja tuen tarpeista. Henkilökohtaisen budjetin myötä asiakas pääsee päättämään nykyistä enemmän siitä, kuka hänen palvelunsa järjestää, ja miten. Suostuessaan palveluntarjoajaksi palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan palvelut asiakkaan sopimuksessa edellyttämällä tavalla.
Henkilökohtaisen budjetin tarkoitus on paitsi mahdollistaa yksilöllisemmät palveluratkaisut, myös vastata entistä kustannustehokkaammin asiakkaiden palvelutarpeisiin. Parhaimmillaan henkilökohtainen budjetti hyödyttää asiakasta vastatessaan asiakkaan todelliseen palvelutarpeeseen sen sijaan, että hänelle tarjottaisiin mitä maakunnalla sattuu olemaan tarjolla. Maakuntaa henkilökohtaisen budjetoinnin on tarkoitus hyödyttää täsmällisemmän palvelutarpeeseen vastaamisen myötä sosiaali- ja terveysmenojen kustannusten hillitsemisessä. Markkinoita henkilökohtainen budjetointi onnistuessaan hyödyttää avatessaan uusia mahdollisuuksia yksilöllisempien palveluratkaisujen tuottamiseen ja tarjoamiseen.
Valinnanvapauslaki, jonka kuudennessa luvussa henkilökohtaisesta budjetista säädetään, on tätä kirjoitettaessa valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Lain mennessä läpi henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön koko Suomessa vuoden 2022 alussa. Riippumatta lain läpimenosta henkilökohtaisen budjetoinnin mukainen sosiaalipalvelujen järjestäminen on nykyiselläkin lainsäädännöllä mahdollista.
Valinnanvapauslain esitöiden mukaan henkilökohtainen budjetti on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, joiden sosiaali- tai terveyspalvelujen tarve on todettu vanhuspalvelulain 3 §:n 2 kohdassa, vammaispalvelulain 2 §:ssä tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 §:ssä. Tästä syystä tässä tutkielmassa suomalaista palvelujärjestelmää tutkitaan juuri näiden asiakasryhmien, ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden, näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus on selvittää paitsi miten, miksi ja millaiseksi suomalaista palvelujärjestelmää on kehitetty, miten, miksi ja millaiseksi henkilökohtainen budjetointi osana suomalaista palvelujärjestelmää on Suomessa suunnitteilla olevassa mallissa tarkoitus kehittää. Lähdeaineisto muodostuu suurimmaksi osin voimassa olevasta lainsäädännöstä sekä valinnanvapauslain valmisteluaineistosta.
Henkilökohtaisen budjetin tarkoitus on paitsi mahdollistaa yksilöllisemmät palveluratkaisut, myös vastata entistä kustannustehokkaammin asiakkaiden palvelutarpeisiin. Parhaimmillaan henkilökohtainen budjetti hyödyttää asiakasta vastatessaan asiakkaan todelliseen palvelutarpeeseen sen sijaan, että hänelle tarjottaisiin mitä maakunnalla sattuu olemaan tarjolla. Maakuntaa henkilökohtaisen budjetoinnin on tarkoitus hyödyttää täsmällisemmän palvelutarpeeseen vastaamisen myötä sosiaali- ja terveysmenojen kustannusten hillitsemisessä. Markkinoita henkilökohtainen budjetointi onnistuessaan hyödyttää avatessaan uusia mahdollisuuksia yksilöllisempien palveluratkaisujen tuottamiseen ja tarjoamiseen.
Valinnanvapauslaki, jonka kuudennessa luvussa henkilökohtaisesta budjetista säädetään, on tätä kirjoitettaessa valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Lain mennessä läpi henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön koko Suomessa vuoden 2022 alussa. Riippumatta lain läpimenosta henkilökohtaisen budjetoinnin mukainen sosiaalipalvelujen järjestäminen on nykyiselläkin lainsäädännöllä mahdollista.
Valinnanvapauslain esitöiden mukaan henkilökohtainen budjetti on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, joiden sosiaali- tai terveyspalvelujen tarve on todettu vanhuspalvelulain 3 §:n 2 kohdassa, vammaispalvelulain 2 §:ssä tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 §:ssä. Tästä syystä tässä tutkielmassa suomalaista palvelujärjestelmää tutkitaan juuri näiden asiakasryhmien, ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden, näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus on selvittää paitsi miten, miksi ja millaiseksi suomalaista palvelujärjestelmää on kehitetty, miten, miksi ja millaiseksi henkilökohtainen budjetointi osana suomalaista palvelujärjestelmää on Suomessa suunnitteilla olevassa mallissa tarkoitus kehittää. Lähdeaineisto muodostuu suurimmaksi osin voimassa olevasta lainsäädännöstä sekä valinnanvapauslain valmisteluaineistosta.