Palautuskielto ja turvapaikanhakijan palauttamisen estyminen: erilainen tulkinta oikeuskäytännössä
Karjalainen, Ville (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Turvapaikanhakijoiden palauttamisista on viime vuosien aikana keskusteltu runsaasti mediassa. Sekä mediassa havaittavassa että poliittisessa keskustelussa turvapaikanhakijoiden palauttamiset ovat herättäneet erimielisyyksiä ja vahvoja tunteita puoleen ja toiseen. Joidenkin mielestä palautuksia tehdään liian vähän, kun taas toisten mielestä palautuksilla saatetaan turvapaikanhakijoita hengenvaaraan. Tuomioistuimetkaan eivät aina ole toistensa kanssa yhtä mieltä siitä, että voiko turvapaikanhakijaa palauttaa vai ei. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi eri päätöksentekoelimissä saatetaan olla eri mieltä palauttamisesta ja palautuskiellon periaatteen soveltuvuudesta. Tutkimuksessa pyritään etsimään niitä syitä, mistä erilaiset tulkinnat johtuvat. Tutkimuksessa tarkastellaan erikseen alkuperämaahan tehtäviä palautuksia ja Dublin-järjestelmän perusteella tehtäviä palautuksia.
Tutkimusmetodina käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Tarkoituksena on siis selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä ja systematisoinnin avulla tuottaa tulkintaehdotuksia tutkimusongelmaan. Tutkimus kuuluu ulkomaalaisoikeuden alaan. Sen voi sanoa kuuluvan myös turvapaikka- ja pakolaisoikeuden alaan. Aineistona tutkimuksessa käytetään lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta, artikkeleita, erilaisten järjestöjen tuottamaa materiaalia sekä oikeustapauksia.
Tutkimuksen perusteella eri päätöksentekoelimissä tai oikeusasteissa esiintyvät tulkinnalliset näkemyserot johtuvat monista eri syistä. Alkuperämaahan tehtävien palautusten arvioinnissa korostuvat palauttamisen estävää kohtelua sääntelevien säännösten käsitteiden määrittely, selvitysvelvollisuuden laajuus sekä selvittämisen tapa. Dublin-järjestelmän palautuksissa korostuu palauttavan valtion vastuun määrittely sekä vastaanottavan valtion olosuhteiden arviointi riittävän yksilöllisesti ilman kaksoisstandardin syntymistä. Molemmissa palautusryhmissä korostuu hyvin vahvasti ajankohtaisen maatiedon arvioinnissa esiintyvät tulkinnat.
Tutkimusmetodina käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Tarkoituksena on siis selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä ja systematisoinnin avulla tuottaa tulkintaehdotuksia tutkimusongelmaan. Tutkimus kuuluu ulkomaalaisoikeuden alaan. Sen voi sanoa kuuluvan myös turvapaikka- ja pakolaisoikeuden alaan. Aineistona tutkimuksessa käytetään lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta, artikkeleita, erilaisten järjestöjen tuottamaa materiaalia sekä oikeustapauksia.
Tutkimuksen perusteella eri päätöksentekoelimissä tai oikeusasteissa esiintyvät tulkinnalliset näkemyserot johtuvat monista eri syistä. Alkuperämaahan tehtävien palautusten arvioinnissa korostuvat palauttamisen estävää kohtelua sääntelevien säännösten käsitteiden määrittely, selvitysvelvollisuuden laajuus sekä selvittämisen tapa. Dublin-järjestelmän palautuksissa korostuu palauttavan valtion vastuun määrittely sekä vastaanottavan valtion olosuhteiden arviointi riittävän yksilöllisesti ilman kaksoisstandardin syntymistä. Molemmissa palautusryhmissä korostuu hyvin vahvasti ajankohtaisen maatiedon arvioinnissa esiintyvät tulkinnat.