Datavetoisuus, tekoäly ja johtajan vuorovaikutusosaaminen organisaatiossa. Datalla johtajan näkemyksiä
Kanti-Paul, Hanna (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen innoittajana on ollut tekoälyyn ja dataan liittyvä hype-puhe sekä keskustelu siitä, miten vuorovaikutus tässä kontekstissa korostuu. Työelämä on murroksessa, ja spekulaatiot murroksen vaikutuksista näkyvät yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Datan määrä kasvaa jatkuvasti, ja merkittävä osa sen hyödyntämiseen liittyvästä tiedosta on organisaatioissa, jotka hyödyntävät dataa ja tekoälyä.
Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa datalla johtajan näkemyksiä datavetoisuudesta, tekoälystä ja niiden vaikutuksista johtajan vuorovaikutusosaamiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu organisaation sosiomateriaalisuuden, vuorovaikutusosaamisen, datavetoisuuden ja tekoälyn tarkastelusta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää johtajaa seitsemästä eri organisaatiosta teemahaastatteluilla. Haastatteluun osallistuneilla johtajilla on vahvaa kokemusta datalla johtamisesta, ja organisaatioissa joko hyödynnetään tekoälyä tai valmistellaan sen käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja aineistoa tulkittiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa todetaan, että datan ja tekoälyn hyödyntäminen muuttaa johtamista ja korostaa vuorovaikutusta. Johtajat näkevät vuorovaikutusosaamisen tärkeänä osana johtamista, mutta heidän asenteensa vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittämiseen vaihtelevat. Datavetoisuuden käsitteen ymmärtäminen määrittyy sen mukaan, miten pitkällä organisaatio on datavetoistumisen prosessissa. Dataan ja tekoälyyn liittyviksi haasteiksi nousevat datan laatu, osaaminen ja osaamisen kehittäminen, asenne ja tottumukset, luottamus tekoälyyn sekä organisaation datakulttuuri ja EU:n tietosuoja-asetus. Datalla johtajan keskeinen vuorovaikutusosaaminen koostuu muutosviestinnän taidoista, verkostoitumisen taidoista, viestin räätälöinnistä, sosiaalisen ja emotionaalisen tuen antamisesta sekä eettisyydestä ja viestinnän läpinäkyvyydestä.
Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa datalla johtajan näkemyksiä datavetoisuudesta, tekoälystä ja niiden vaikutuksista johtajan vuorovaikutusosaamiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu organisaation sosiomateriaalisuuden, vuorovaikutusosaamisen, datavetoisuuden ja tekoälyn tarkastelusta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää johtajaa seitsemästä eri organisaatiosta teemahaastatteluilla. Haastatteluun osallistuneilla johtajilla on vahvaa kokemusta datalla johtamisesta, ja organisaatioissa joko hyödynnetään tekoälyä tai valmistellaan sen käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja aineistoa tulkittiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa todetaan, että datan ja tekoälyn hyödyntäminen muuttaa johtamista ja korostaa vuorovaikutusta. Johtajat näkevät vuorovaikutusosaamisen tärkeänä osana johtamista, mutta heidän asenteensa vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittämiseen vaihtelevat. Datavetoisuuden käsitteen ymmärtäminen määrittyy sen mukaan, miten pitkällä organisaatio on datavetoistumisen prosessissa. Dataan ja tekoälyyn liittyviksi haasteiksi nousevat datan laatu, osaaminen ja osaamisen kehittäminen, asenne ja tottumukset, luottamus tekoälyyn sekä organisaation datakulttuuri ja EU:n tietosuoja-asetus. Datalla johtajan keskeinen vuorovaikutusosaaminen koostuu muutosviestinnän taidoista, verkostoitumisen taidoista, viestin räätälöinnistä, sosiaalisen ja emotionaalisen tuen antamisesta sekä eettisyydestä ja viestinnän läpinäkyvyydestä.