”Så här ser en snöflinga ut och så här stor är den”. Språkbadselevers användning av bild och text i elevtexter
Ikkala, Hannu (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen kolmas- ja kuudesluokkalaisten oppilaiden piirustusten ja tekstin käyttöä talvea käsittelevissä aineissa. Tarkoituksena on selvittää mihin tarkoituksiin oppilaat käyttävät piirustuksia, miten oppilaat asettelevat piirustukset suhteessa tekstiin, millaisia eroja on nuorempien ja vanhempien oppilaiden välillä, tyttöjen ja poikien välillä, sekä kielikylpyoppilaiden ja perinteisessä opetuksessa olevien oppilaiden välillä. Materiaalina olen käyttänyt 200 ainetta, joista noin puolet kolmosluokkalaisten ja puolet kuudesluokkalaisten kirjoittamia.
Metodina olen käyttänyt laadullista materiaalilähtöistä sisällön analyysiä. Tutkimuksessa on myös kvantitatiivisia piirteitä. Olen analysoinut piirustuksia erikseen mutta myös suhteessa kirjoitettuun tekstiin. Piirustukset olen kategorisoinut neljään eri kategoriaan niiden funktion mukaan: kertovat piirustukset (berättande), selittävät piirustukset (förklarande), koristavat piirustukset (dekorativa) sekä yhtä kohdetta kuvaavat piirustukset (substitut). Näiden lisäksi olen tutkinut intraikonista tekstiä omana ilmiönään. Olen analysoinut piirustukset kommunikaationa, en taiteena. Piirustusten ja tekstin välistä suhdetta olen tutkinut tarkastelemalla tekstien kokonaisrakennetta. Olen kategorisoinut tekstit neljään kategoriaan rakenteen mukaan: ensin tekstiä ja sitten piirustus, ensin piirustus ja sitten tekstiä, teksti ja piirustukset vuorottelevat sekä piirustukset ovat tekstin sisällä tai toisinpäin.
Tuloksista selvisi, että oppilaat käyttävät piirustuksia moniin eri tarkoituksiin kerronnassaan. Kuudesluokkalaisten aineissa selittävät piirustukset olivat huomattavasti yleisempiä, kuin kolmosluokkalaisten aineissa. Kuudesluokkalaiset yhdistelevät kuvaa ja tekstiä monipuolisemmin kuin, kolmosluokkalaiset. Kielikylpyoppilaiden ja perinteisen opetuksen oppilaiden välillä ei ollut juurikaan ero kuvan käytössä. Tyttöjen ja poikien välillä oli havaittavissa pieniä eroja. Pojat esimerkiksi kuvaavat piirustuksissaan useammin liikettä kuin tytöt.
Metodina olen käyttänyt laadullista materiaalilähtöistä sisällön analyysiä. Tutkimuksessa on myös kvantitatiivisia piirteitä. Olen analysoinut piirustuksia erikseen mutta myös suhteessa kirjoitettuun tekstiin. Piirustukset olen kategorisoinut neljään eri kategoriaan niiden funktion mukaan: kertovat piirustukset (berättande), selittävät piirustukset (förklarande), koristavat piirustukset (dekorativa) sekä yhtä kohdetta kuvaavat piirustukset (substitut). Näiden lisäksi olen tutkinut intraikonista tekstiä omana ilmiönään. Olen analysoinut piirustukset kommunikaationa, en taiteena. Piirustusten ja tekstin välistä suhdetta olen tutkinut tarkastelemalla tekstien kokonaisrakennetta. Olen kategorisoinut tekstit neljään kategoriaan rakenteen mukaan: ensin tekstiä ja sitten piirustus, ensin piirustus ja sitten tekstiä, teksti ja piirustukset vuorottelevat sekä piirustukset ovat tekstin sisällä tai toisinpäin.
Tuloksista selvisi, että oppilaat käyttävät piirustuksia moniin eri tarkoituksiin kerronnassaan. Kuudesluokkalaisten aineissa selittävät piirustukset olivat huomattavasti yleisempiä, kuin kolmosluokkalaisten aineissa. Kuudesluokkalaiset yhdistelevät kuvaa ja tekstiä monipuolisemmin kuin, kolmosluokkalaiset. Kielikylpyoppilaiden ja perinteisen opetuksen oppilaiden välillä ei ollut juurikaan ero kuvan käytössä. Tyttöjen ja poikien välillä oli havaittavissa pieniä eroja. Pojat esimerkiksi kuvaavat piirustuksissaan useammin liikettä kuin tytöt.