Etäjohtamisen kulmakivet: Tutkimus etäjohtamistaidoista valtion aluehallinnossa
Siirilä, Niina (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työnteon uudet muodot ovat synnyttäneet hajautetusti ja virtuaalisesti toimivat tiimit ja etäjohtamisen, joka on yleistynyt yhä useammassa organisaatiossa osaksi työn organisointia. Vaikka etäjohtaminen johtamisen muotona on jo pitkään ollut monissa organisaatiossa arkipäivää, korostuvat etäjohtamistaidot aiempaa enemmän, kun tietotekniikasta on tullut keskeisin viestintäväline. Etäjohtamisesta on näin tullut osa johtamisen ydinosaamista. Tässä tutkielmassa on avattu etäjohtamisen erityispiirteitä ja haasteita, ja tuotu esille suuntaa antavia tuloksia etäjohtamistaitojen nykytilanteesta valtion aluehallinnossa.
Tutkielman ensimmäisessä teoriaosassa on käsitelty johtamista ja johtamistaitoja yleisesti sekä tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa aineistoa etäjohtamistaidoista ja etäjohtamisen haasteista. Tutkielman toisessa teoriaosassa on esitelty Vilkmanin hyvän etäjohtamisen kulmakivet, joita ovat luottamus arvostus, avoimuus, toimivat pelisäännöt, jatkuva dialogi ja yhteisöllisyys. Etäjohtamisen kulmakivet ovat työyhteisön rakennuselementtejä, joiden avulla voi tarkastella erityisesti mitä ne tarkoittavat etäjohtamisen näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella etäjohtamistaitoja aluehallintovirastoissa. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia taitoja etäjohtajan tulee vahvistaa ja kehittää nykyisissä monipaikkaisissa virastoissa, ja edelleen aluehallinnon osaamisvaatimusten muuttuessa ja korostuessa aluehallinnon rakenneuudistuksessa. Tavoitteena oli lisäksi kuvata, minkälaisia haasteita etäjohtamisessa esiintyy sekä selvittää ovatko etäjohtamistaidot nykyisellään riittävät. Tutkimuksessa selvitettiin myös muun henkilöstön näkemyksiä etäjohtamisen toteutumisesta. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselytutkimusta. Aineistonkeruu suoritettiin tammikuussa 2018 kahden viikon aikana kuudesta aluehallintovirastosta. Vastausprosentti oli 32. Kyselyyn vastasi 372 henkilöä, 40 esimiestä ja 332 asiantuntija- ja toimeenpanotehtävissä työskentelevää henkilöstön edustajaa. Aineisto analysointiin SPSS-ohjelmalla ja analysoinnissa hyödynnettiin ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä.
Keskeisimmät tulokset osoittavat, että esimiesten ja muun henkilöstön näkemykset etäjohtamistaidoista eroavat toisistaan. Esimiehet arvioivat etäjohtamistaitonsa korkeammalle tasolle kuin henkilöstö. Haasteellisimmiksi etäjohtajatehtäviksi osoittautuivat työyhteisöön liittyvät tehtävät sekä jatkuvan vuorovaikutuksen ylläpitäminen. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat henkilöstön näkemyksen mukaan tärkein etäjohtamistaito. Parhaiten esimiehet ovat henkilöstön arvioinnin mukaan suoriutuneet etäjohtajana merkityksellisten tietojen välittämisessä ja kuuntelemisessa, heikoimmin ristiriitatilanteiden ja ryhmädynamiikan hallinnassa.
Tutkimus tarjoaa etäjohtajana työskenteleville tietoa etäjohtamistaitojen nykytilanteesta, haasteista ja mitä taitoja henkilöstö pitää merkityksellisinä. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää koulutuksessa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että jatkossa tarvitaan erityisesti tietoa hyvistä etäjohtamisen käytännöistä, koulutusta ja vertaistukea sekä parempaa ymmärrystä etänä toteutettavan johtamisen vaikuttavuudesta.
Tutkielman ensimmäisessä teoriaosassa on käsitelty johtamista ja johtamistaitoja yleisesti sekä tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa aineistoa etäjohtamistaidoista ja etäjohtamisen haasteista. Tutkielman toisessa teoriaosassa on esitelty Vilkmanin hyvän etäjohtamisen kulmakivet, joita ovat luottamus arvostus, avoimuus, toimivat pelisäännöt, jatkuva dialogi ja yhteisöllisyys. Etäjohtamisen kulmakivet ovat työyhteisön rakennuselementtejä, joiden avulla voi tarkastella erityisesti mitä ne tarkoittavat etäjohtamisen näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella etäjohtamistaitoja aluehallintovirastoissa. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia taitoja etäjohtajan tulee vahvistaa ja kehittää nykyisissä monipaikkaisissa virastoissa, ja edelleen aluehallinnon osaamisvaatimusten muuttuessa ja korostuessa aluehallinnon rakenneuudistuksessa. Tavoitteena oli lisäksi kuvata, minkälaisia haasteita etäjohtamisessa esiintyy sekä selvittää ovatko etäjohtamistaidot nykyisellään riittävät. Tutkimuksessa selvitettiin myös muun henkilöstön näkemyksiä etäjohtamisen toteutumisesta. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselytutkimusta. Aineistonkeruu suoritettiin tammikuussa 2018 kahden viikon aikana kuudesta aluehallintovirastosta. Vastausprosentti oli 32. Kyselyyn vastasi 372 henkilöä, 40 esimiestä ja 332 asiantuntija- ja toimeenpanotehtävissä työskentelevää henkilöstön edustajaa. Aineisto analysointiin SPSS-ohjelmalla ja analysoinnissa hyödynnettiin ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä.
Keskeisimmät tulokset osoittavat, että esimiesten ja muun henkilöstön näkemykset etäjohtamistaidoista eroavat toisistaan. Esimiehet arvioivat etäjohtamistaitonsa korkeammalle tasolle kuin henkilöstö. Haasteellisimmiksi etäjohtajatehtäviksi osoittautuivat työyhteisöön liittyvät tehtävät sekä jatkuvan vuorovaikutuksen ylläpitäminen. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat henkilöstön näkemyksen mukaan tärkein etäjohtamistaito. Parhaiten esimiehet ovat henkilöstön arvioinnin mukaan suoriutuneet etäjohtajana merkityksellisten tietojen välittämisessä ja kuuntelemisessa, heikoimmin ristiriitatilanteiden ja ryhmädynamiikan hallinnassa.
Tutkimus tarjoaa etäjohtajana työskenteleville tietoa etäjohtamistaitojen nykytilanteesta, haasteista ja mitä taitoja henkilöstö pitää merkityksellisinä. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää koulutuksessa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että jatkossa tarvitaan erityisesti tietoa hyvistä etäjohtamisen käytännöistä, koulutusta ja vertaistukea sekä parempaa ymmärrystä etänä toteutettavan johtamisen vaikuttavuudesta.