Kunnanjohtajan asema: lainopillinen suoja
Dahlbo, Juha (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomen muuttuva kuntakenttä ja myös ympäröivä yhteiskunta siinä ohella, aiheuttavat tänä päivänä yhä enemmän velvoitteita kuntien johtamiselle ja sen hallinnon toiminnalle. Kunnanjohtajien rooli tässä hallinnossa ja ennen kaikkea kunnan johtamisessa, on murroksessa. Kuntia liittyy toisiinsa monikunnik-si ja hallintomalleja on monenlaisia. Kunnan johtaminen henkilöityy Suomessa kuntajohtajaan, jolla tarkoitetaan joko kunnanjohtajaa tai pormestaria. Kuntajohtajan tehtävänä on johtaa kunnan hallin-toa, taloutta sekä muuta toimintaa kunnanhallituksen alaisena kuntalain 24 §:n mukaisesti. Kunnan-johtaja toimii julkisoikeudellisessa palvelusuhteessa ja pormestari erityisessä luottamussuhteessa.
Kunnanjohtajan erottamisesta säännellään kuntalain 43 §:ssä ja pormestarin erottamisesta luottamus-henkilöiden erottamisesta kertovassa 21 §:ssä. Kuntajohtajan tehtävien ja erottamisen erillinen säätely kuntalaissa tekee toimesta erityisen. Tutkielman tarkoituksena on tulkita kuntajohtajan luottamuspulaa erottamisperusteena lainopillisesta näkökulmasta. Lähde- ja taustamateriaalina käytetään oikeuskirjal-lisuutta sekä lainvalmisteluaineistoa, jonka lisäksi tutkielman oikeuslähteiksi on valittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, jotka käsittelevät kunnanjohtajan erottamista luottamuspulan vuoksi. Oikeuskäytäntö sisältää toistaiseksi vain yhden ennakkopäätöksen kunnanjohtajan erottamisesta luot-tamuspulaan liittyen. Ennakkotapausten vähyys tukee kirjoittajan näkemystä luottamuspulan laajasta tulkinnanvaraisuudesta voimassaolevan lainsäädännön perusteella.
Luottamuspulaan perustuva erottaminen on tarkoitettu tilanteisiin, jossa kunnan etu vaatii kuntajohta-jan erottamista eikä hänen voida katsoa jatkavan tehtävässä luottamuspulan vuoksi. Luottamuspula ei ole oikeudellinen käsite, eikä sen tulkintaan ole tyhjentävää määritelmää. Tutkielman oikeustapaukset osoittavat, että luottamuspulan tulkinnanvaraisuudesta seuraa vuosien oikeustaistelu, koska kunnan-johtajan luottamuspulaa ei lainsäädännössä määritellä riittävän tyhjentävästi.
Kunnanjohtajan erottaminen luottamuspulan vuoksi vaikuttaa negatiivisesti kunnan johtamiseen, jon-ka lisäksi erottamismenettely kuluttaa merkittävästi kunnan taloudellisia ja henkilösidonnaisia resursseja. Lainsäädännöllisellä muutoksella saattaisi olla positiivista vaikutusta kunnanjohtajien tehtävien ja toimen kiinnostavuuteen, joka on ollut laskussa vuodesta 2001 lähtien.
Kunnanjohtajan erottaminen luottamuspulaan nojaten, on tutkimuksessa näkyvien oikeustapauksien perusteella säännönmukaisesti johtanut vuosien oikeustaisteluun, koska luottamuspulaan nojaava irti-sanominen on tulkinnanvarainen. Toivottavasti uuden kuntalain myötä syntyneet ja allekirjoitetut joh-tajasopimukset tuovat kunnanjohtajille paremman suojan ja varmuuden, varsinkin irtisanomistilanteis-sa. Samoin tavoitteet siirtyä esimerkiksi pormestarimalliin voi tuoda kunnanjohtamiseen uusia tuulia ja johdonmukaisuutta.
Kunnanjohtajan erottamisesta säännellään kuntalain 43 §:ssä ja pormestarin erottamisesta luottamus-henkilöiden erottamisesta kertovassa 21 §:ssä. Kuntajohtajan tehtävien ja erottamisen erillinen säätely kuntalaissa tekee toimesta erityisen. Tutkielman tarkoituksena on tulkita kuntajohtajan luottamuspulaa erottamisperusteena lainopillisesta näkökulmasta. Lähde- ja taustamateriaalina käytetään oikeuskirjal-lisuutta sekä lainvalmisteluaineistoa, jonka lisäksi tutkielman oikeuslähteiksi on valittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, jotka käsittelevät kunnanjohtajan erottamista luottamuspulan vuoksi. Oikeuskäytäntö sisältää toistaiseksi vain yhden ennakkopäätöksen kunnanjohtajan erottamisesta luot-tamuspulaan liittyen. Ennakkotapausten vähyys tukee kirjoittajan näkemystä luottamuspulan laajasta tulkinnanvaraisuudesta voimassaolevan lainsäädännön perusteella.
Luottamuspulaan perustuva erottaminen on tarkoitettu tilanteisiin, jossa kunnan etu vaatii kuntajohta-jan erottamista eikä hänen voida katsoa jatkavan tehtävässä luottamuspulan vuoksi. Luottamuspula ei ole oikeudellinen käsite, eikä sen tulkintaan ole tyhjentävää määritelmää. Tutkielman oikeustapaukset osoittavat, että luottamuspulan tulkinnanvaraisuudesta seuraa vuosien oikeustaistelu, koska kunnan-johtajan luottamuspulaa ei lainsäädännössä määritellä riittävän tyhjentävästi.
Kunnanjohtajan erottaminen luottamuspulan vuoksi vaikuttaa negatiivisesti kunnan johtamiseen, jon-ka lisäksi erottamismenettely kuluttaa merkittävästi kunnan taloudellisia ja henkilösidonnaisia resursseja. Lainsäädännöllisellä muutoksella saattaisi olla positiivista vaikutusta kunnanjohtajien tehtävien ja toimen kiinnostavuuteen, joka on ollut laskussa vuodesta 2001 lähtien.
Kunnanjohtajan erottaminen luottamuspulaan nojaten, on tutkimuksessa näkyvien oikeustapauksien perusteella säännönmukaisesti johtanut vuosien oikeustaisteluun, koska luottamuspulaan nojaava irti-sanominen on tulkinnanvarainen. Toivottavasti uuden kuntalain myötä syntyneet ja allekirjoitetut joh-tajasopimukset tuovat kunnanjohtajille paremman suojan ja varmuuden, varsinkin irtisanomistilanteis-sa. Samoin tavoitteet siirtyä esimerkiksi pormestarimalliin voi tuoda kunnanjohtamiseen uusia tuulia ja johdonmukaisuutta.