Muutosjohtaminen vastuuvalmistelijoiden työssä – Maakuntien vastuuvalmistelijoiden näkemyksiä muutosjohtamisesta sote-uudistuksessa
Pitkäranta, Kaisa (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maakuntien vastuuvalmistelijoiden kokemuksia muutosjohtamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksessa. Selvitin myös vastuuvalmistelijoiden kokemuksia muutosvastarinnasta sekä muutosviestinnästä.
Tutkimusotteeksi valittiin laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa eri maakuntien vastuuvalmistelijaa. Kaksi vastuuvalmistelijaa olivat samasta maakunnasta. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina aikavälillä 19.2.-12.3. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen osallistuneilla vastuuvalmistelijoilla oli laajaa kokemusta erilaisten muutosten johtamista useiden vuosien ajan. Vastuuvalmistelijoiden näkemysten mukaan muutoksella yleisesti pyritään muuttamaan nykytilaa jollakin tavalla paremmaksi. Muutos haluttiin nähdä positiivisena. Sote-uudistuksen valmistelu oli sujunut melko hyvin, mutta kritiikkiä sai erityisesti valtakunnan tasolta tuleva tiedotus ja ohjeistus. Jos valmistelua ei ole tehty kunnolla, muutosprosessin johtaminen hankaloituu. Hyvä muutosjohtaja oli vastuuvalmistelijoiden mukaan uskottava, kuunteleva ja ymmärtävä. Monesti nousi esiin se, kuinka muutosjohtajan ei tarvitse osata ja tietää kaikkea, vaan hänen tulee osata ottaa se tieto asiantuntijoilta. Muutosvastarinta koettiin ilmiönä, jolta ei voida välttyä muutosta toteutettaessa. Muutosvastarinnasta erotettiin kahdenlaista muutosvastarintaa, joista toinen on kantaa ottavaa ja uusia ideoita tuovaa vastarintaa, kun taas toinen on ilman perusteluja tapahtuvaa vastustamista, joka kuluttaa voimavaroja. Muutosvastarinnan lieventämisessä tärkeänä nähtiin tiedottaminen sekä kuunteleminen. Myös muutosviestinnän rooli koettiin elintärkeänä koko muutoksen onnistumisen kannalta. Muutosviestinnän katsottiin olevan hyvää silloin, kun se on selkokielistä ja monikanavaista.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muutosjohtamisessa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa.
Tutkimusotteeksi valittiin laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa eri maakuntien vastuuvalmistelijaa. Kaksi vastuuvalmistelijaa olivat samasta maakunnasta. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina aikavälillä 19.2.-12.3. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen osallistuneilla vastuuvalmistelijoilla oli laajaa kokemusta erilaisten muutosten johtamista useiden vuosien ajan. Vastuuvalmistelijoiden näkemysten mukaan muutoksella yleisesti pyritään muuttamaan nykytilaa jollakin tavalla paremmaksi. Muutos haluttiin nähdä positiivisena. Sote-uudistuksen valmistelu oli sujunut melko hyvin, mutta kritiikkiä sai erityisesti valtakunnan tasolta tuleva tiedotus ja ohjeistus. Jos valmistelua ei ole tehty kunnolla, muutosprosessin johtaminen hankaloituu. Hyvä muutosjohtaja oli vastuuvalmistelijoiden mukaan uskottava, kuunteleva ja ymmärtävä. Monesti nousi esiin se, kuinka muutosjohtajan ei tarvitse osata ja tietää kaikkea, vaan hänen tulee osata ottaa se tieto asiantuntijoilta. Muutosvastarinta koettiin ilmiönä, jolta ei voida välttyä muutosta toteutettaessa. Muutosvastarinnasta erotettiin kahdenlaista muutosvastarintaa, joista toinen on kantaa ottavaa ja uusia ideoita tuovaa vastarintaa, kun taas toinen on ilman perusteluja tapahtuvaa vastustamista, joka kuluttaa voimavaroja. Muutosvastarinnan lieventämisessä tärkeänä nähtiin tiedottaminen sekä kuunteleminen. Myös muutosviestinnän rooli koettiin elintärkeänä koko muutoksen onnistumisen kannalta. Muutosviestinnän katsottiin olevan hyvää silloin, kun se on selkokielistä ja monikanavaista.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muutosjohtamisessa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa.