henkilöturvallisuusselvitykset ja henkilöturvallisuusselvityksen kohteena olevan oikeusturva
Oksman, Emilia (2019)
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman aihepiirinä ovat henkilöturvallisuusselvitykset ja henkilöturvallisuusselvityksen kohteena olevan oikeussuojakeinot. Henkilöturvallisuusselvitysten tarkoituksena on selvittää virka- tai työsuhteeseen hakeutuvan henkilön nuhteettomuutta ja luotettavuutta, kun hän pääsee muutoin kuin satunnaisesti käsittelemään tietoja, jotka voivat vahingoittaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, kansainvälisiä suhteita, yleistä turvallisuutta tai merkittävää yksityistä taloudellista etua.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko henkilöturvallisuusselvityksen kohteena olevalla henkilöllä riittävät oikeussuojakeinot käytössään. Tutkittavana olivat erityisesti yksilön tarkastusoikeuden ulottumattomissa olevat rekisterit, joista yksilöllä itsellään ei ole oikeutta saada tietoa. Oikeussuojakeinoja tutkittiin preventiivisten ja jälkikäteisten oikeussuojakeinojen näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitettiin syyttömyysolettaman ja yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti avoimena olevien rikosasioiden sekä työnantajalle ilmoitettavien tietojen osalta.
Tutkielma on luonteeltaan oikeusdogmaattinen, jolloin tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia voimassa olevan oikeuden tutkimisella. Yksilön tarkastusoikeuden ulottumattomissa olevien rekistereiden osalta virheettömyyden ja oikeellisuuden valvonta kuuluu tietosuojavaltuutetulle. Yksilön jälkikäteisiä oikeussuojakeinoja tarkasteltaessa selvisi, että rekisterissä olevan virheen korjaaminen voi olla hidasta ja haasteellista, jolloin rekistereissä ilmenevien virheiden korjaaminen ei välttämättä mahdu ajallisesti työnantajan rekrytointiprosessiin. Tämän lisäksi yksilön vahingonkorvausten saaminen virheellistä tietoa sisältävän henkilöturvallisuusselvityksen johdosta on käytännössä haasteellista. Vahingonkorvausten saaminen rikosprosessin keinoin edellyttäisi henkilöturvallisuusselvityksen laatineen virkamiehen tuomitsemista virkarikosoikeudenkäynnissä. Yksilö voi myös tehdä kantelun ylimmälle laillisuusvalvojalle, joka voi puolestaan suosittaa hyvityksen maksamista. Hyvityskäytäntö on kuitenkin vielä varsin kehittymätöntä. Vastaavasti siviiliprosessin keinoin yksilö joutuisi ottamaan varsin suuren taloudellisen riskin saadakseen vahingonkorvausta.
Viimeisimpänä tutkittiin syyttömyysolettaman toteutumista avoimena olevien rikosasioiden osalta. Tutkielmassa selvisi, että pääsääntöisesti avoimena olevien rikosasioiden osalta syyttömyysolettaman toteutumista puoltaa parhaiten ilmoittamatta jättäminen, ellei kyseessä ole näytön osalta täysin selvä tapaus.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko henkilöturvallisuusselvityksen kohteena olevalla henkilöllä riittävät oikeussuojakeinot käytössään. Tutkittavana olivat erityisesti yksilön tarkastusoikeuden ulottumattomissa olevat rekisterit, joista yksilöllä itsellään ei ole oikeutta saada tietoa. Oikeussuojakeinoja tutkittiin preventiivisten ja jälkikäteisten oikeussuojakeinojen näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitettiin syyttömyysolettaman ja yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti avoimena olevien rikosasioiden sekä työnantajalle ilmoitettavien tietojen osalta.
Tutkielma on luonteeltaan oikeusdogmaattinen, jolloin tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia voimassa olevan oikeuden tutkimisella. Yksilön tarkastusoikeuden ulottumattomissa olevien rekistereiden osalta virheettömyyden ja oikeellisuuden valvonta kuuluu tietosuojavaltuutetulle. Yksilön jälkikäteisiä oikeussuojakeinoja tarkasteltaessa selvisi, että rekisterissä olevan virheen korjaaminen voi olla hidasta ja haasteellista, jolloin rekistereissä ilmenevien virheiden korjaaminen ei välttämättä mahdu ajallisesti työnantajan rekrytointiprosessiin. Tämän lisäksi yksilön vahingonkorvausten saaminen virheellistä tietoa sisältävän henkilöturvallisuusselvityksen johdosta on käytännössä haasteellista. Vahingonkorvausten saaminen rikosprosessin keinoin edellyttäisi henkilöturvallisuusselvityksen laatineen virkamiehen tuomitsemista virkarikosoikeudenkäynnissä. Yksilö voi myös tehdä kantelun ylimmälle laillisuusvalvojalle, joka voi puolestaan suosittaa hyvityksen maksamista. Hyvityskäytäntö on kuitenkin vielä varsin kehittymätöntä. Vastaavasti siviiliprosessin keinoin yksilö joutuisi ottamaan varsin suuren taloudellisen riskin saadakseen vahingonkorvausta.
Viimeisimpänä tutkittiin syyttömyysolettaman toteutumista avoimena olevien rikosasioiden osalta. Tutkielmassa selvisi, että pääsääntöisesti avoimena olevien rikosasioiden osalta syyttömyysolettaman toteutumista puoltaa parhaiten ilmoittamatta jättäminen, ellei kyseessä ole näytön osalta täysin selvä tapaus.