Tuottokäyrä ennakoivana indikaattorina nollakorkorajoitteen ja epätavanomaisen rahapolitiikan olosuhteissa
Palomäki, Viktor Veli Paulus (2019-08-06)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080623571
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080623571
Tiivistelmä
Tulevaisuus kiinnostaa ihmistä. Menestyksekkäällä tulevaisuuden ennakoinnilla voivat taloudelliset toimijat tehdä parempia päätöksiä ja poistaa tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta. Kansantalouden ennustaminen on kuitenkin haasteellista, eivätkä taloustieteilijöiden tekemät ennusteet aina osu kohdalleen. Empiirisessä kirjallisuudessa on kuitenkin löydetty ennakoiva yhteys eri maturiteetin valtionvelkakirjojen tuottojen ja tulevien talouden nousu- ja laskusuhdanteiden välillä, joka historiallisen datan perusteella näyttäisi olevan huomattavan vahva.
Kansainvälisen finanssikriisin jälkeen etenkin läntisissä maissa valtionvelkakirjojen tuotot ovat laskeneet historiallisen alhaiselle tasolle. Suuri osa valtiovelkakirjojen tuottojen ennustekykyä tutkivasta kirjallisuudesta ottaa aineistonsa ajalta, jolloin velkakirjojen tuotot ovat olleet korkeammalla tasolla kuin tänä päivänä. Matalan korkotason olosuhteissa keskuspankkien tavanomaisen rahapolitiikan välineen käytöstä on tullut tehotonta, mikä on johtanut epätavanomaisten rahapolitiikan välineiden käyttöönottoon.
Tässä tutkielmassa pohditaan aiempaa kirjallisuutta hyödyntäen syitä empiiriselle yhteydelle valtionvelkakirjojen tuottojen ja suhdannevaihteluiden välillä sekä epätavanomaisen rahapolitiikan ja nollakorkorajoitteen olosuhteiden mahdollista vaikutusta korkoerosta saataviin ennusteisiin. Yhteyttä tutkitaan AS-AD –mallin avulla teoreettisesti ja ekonometristen menetelmien avulla empiirisesti ajanjaksolla, jolla keskuspankki harjoittaa epätavanomaista rahapolitiikkaa ja nollakorkorajoite on sitova.
Tutkielman lopputulema on, että korkoero voi ennustaa taloudellista aktiviteettia tavanomaisesta poikkeavissakin olosuhteissa riippuen keskuspankin reaktiosta mahdollisiin talouteen kohdistuviin sokkeihin. Empiirisessä analyysissä ei kuitenkaan löydetä korkoerosta merkittävää ennustuksellista yhteyttä Yhdysvalloissa näiden olosuhteiden vallitessa.
Kansainvälisen finanssikriisin jälkeen etenkin läntisissä maissa valtionvelkakirjojen tuotot ovat laskeneet historiallisen alhaiselle tasolle. Suuri osa valtiovelkakirjojen tuottojen ennustekykyä tutkivasta kirjallisuudesta ottaa aineistonsa ajalta, jolloin velkakirjojen tuotot ovat olleet korkeammalla tasolla kuin tänä päivänä. Matalan korkotason olosuhteissa keskuspankkien tavanomaisen rahapolitiikan välineen käytöstä on tullut tehotonta, mikä on johtanut epätavanomaisten rahapolitiikan välineiden käyttöönottoon.
Tässä tutkielmassa pohditaan aiempaa kirjallisuutta hyödyntäen syitä empiiriselle yhteydelle valtionvelkakirjojen tuottojen ja suhdannevaihteluiden välillä sekä epätavanomaisen rahapolitiikan ja nollakorkorajoitteen olosuhteiden mahdollista vaikutusta korkoerosta saataviin ennusteisiin. Yhteyttä tutkitaan AS-AD –mallin avulla teoreettisesti ja ekonometristen menetelmien avulla empiirisesti ajanjaksolla, jolla keskuspankki harjoittaa epätavanomaista rahapolitiikkaa ja nollakorkorajoite on sitova.
Tutkielman lopputulema on, että korkoero voi ennustaa taloudellista aktiviteettia tavanomaisesta poikkeavissakin olosuhteissa riippuen keskuspankin reaktiosta mahdollisiin talouteen kohdistuviin sokkeihin. Empiirisessä analyysissä ei kuitenkaan löydetä korkoerosta merkittävää ennustuksellista yhteyttä Yhdysvalloissa näiden olosuhteiden vallitessa.