Kohti luonnollista hyvinvointia : Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen
Editori(t)
Ylilauri, Martta
Yli-Viikari, Anja
Vaasan yliopisto
02.05.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-861-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-861-0
Kuvaus
Julkaisun tiivistelmissä virheelliset ISSN-tunnisteet.
Tiivistelmä
Moniin yhteiskuntamme hyvinvointihaasteisiin on löydettävissä tukea luontoon perustuvista toimintamuodoista. Tämä julkaisu kokoaa yhteen 35 suomalaisen Green Care -tematiikasta kiinnostuneen tutkijan, kehittäjän sekä ammatillisen asiantuntijan puheenvuorot, joissa pureudutaan alan ajankohtaiseen tutkimustietoon ja käsitteisiin sekä pohditaan luonto- ja eläinavusteisen toiminnan tarpeita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkaisun alkuosan puheenvuorot käsittelevät luonnon merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Marita Niemelä lähestyy aihetta psykologian ja henkisten arvojen näkökulmasta. Lotta Hautamäki käsittelee teemaa biologisen monilajisuuden valossa. Jukka Hoffrén kokoaa artikkelissaan yhteen luonnon hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnan kestävää hyvinvointia mittaavien tunnuslukujen kautta. Ghita Bodman nostaa kirjoituksessaan esille luonnon tuottamia hyvinvointikokemuksia ihmisten arjessa. Erja Rappe käsittelee artikkelissaan viherympäristöjen merkitystä kuntoutuksessa, hoivassa ja terveyden edistämisessä. Eeva Kahilaniemi pohtii asiakkaiden tarvetta luontolähtöisiin osallisuuden ja toiminnallisuuden kokemuksiin. Kirsi Salonen ja Katriina Hyvönen tarkastelevat luontointerventioiden vaikutusta työuupumuksen haasteiden yhteydessä. Arja Jääskeläisen ja Tero Leppäsen sekä Juha Eskolan kirjoituksissa käsitellään luontoon tukeutuvaa sosiaalista kuntoutusta esimerkkien kautta. Marja Uusitalo, Seija Tuulentie ja Laura Jokela kuvaavat artikkelissaan luonnon hyödyntämistä maahanmuuttajien kotoutumisen tukena. Maija Lipposen artikkelissa käsitellään virtuaalisten luontokokemusten hyvinvointivaikutuksia.
Kaija Ikäheimo pohtii puheenvuorossaan eläinavusteisuuden tulevaisuutta. Sanna Mattila-Rautiainen tarkastelee ratsastusterapiaa fysioterapian näkökulmasta. Nina Fagerströmin artikkelissa kuvataan ratkaisukeskeistä hevosavusteista psykoterapiaa asiakasesimerkin kautta. Pirja Peltomäen kirjoitus käsittelee sosiaalipedagogista hevostoimintaa päihdekuntoutuksessa. Heidi Kihlström ja Kati Säkkinen avaavat artikkelissaan koiran hyvinvointiin liittyvien edellytysten huomioonottamista eläinavusteisissa palveluissa. Maija Eskon kirjoitus puolestaan käsittelee eläinavusteisuuden mahdollisuuksia pedagogiikan näkökulmasta. Anja Yli-Viikari nostaa esiin tutkimuksellisen vaikuttavuustiedon ja ammatillisen kokemustiedon rooleja luontoperustaisen toiminnan kehittämisessä. Elina Vehmasto, Maarika Iijolainen ja Saija-Riina Kero avaavat artikkeleissaan luontolähtöiseen toimialaan liittyviä käsitteitä. Katja Ilmarinen ja Kirsi Salonen puolestaan käsittelevät luontolähtöisen toiminnan laatukriteereitä ja laadun kehittämistä. Katriina Pylkkänen, Susanne Hämäläinen ja Anne-Leena Juntunen tuovat esiin opiskelijoiden ajatuksia Green Care -palveluiden kehittämisestä. Martta Ylilauri kuvaa Green Care -toiminnan roolia ja potentiaalia pohjalaisissa sote-palveluissa. Lena Enlund sekä Heli Peltola ja Maarit Karhula käsittelevät artikkeleissaan yritystoiminnan kehittämistä motivaatiotekijöiden ja kannattavuuden näkökulmista. Sanna Vinblad kuvaa kirjoituksessaan tulevaisuuden Green Care -toimintaa mahdollistavia tekijöitä. Anja Yli-Viikari pohtii lopuksi luontolähtöisen toiminnan normiohjaukseen ja sääntelyyn liittyviä haasteita.
Kaija Ikäheimo pohtii puheenvuorossaan eläinavusteisuuden tulevaisuutta. Sanna Mattila-Rautiainen tarkastelee ratsastusterapiaa fysioterapian näkökulmasta. Nina Fagerströmin artikkelissa kuvataan ratkaisukeskeistä hevosavusteista psykoterapiaa asiakasesimerkin kautta. Pirja Peltomäen kirjoitus käsittelee sosiaalipedagogista hevostoimintaa päihdekuntoutuksessa. Heidi Kihlström ja Kati Säkkinen avaavat artikkelissaan koiran hyvinvointiin liittyvien edellytysten huomioonottamista eläinavusteisissa palveluissa. Maija Eskon kirjoitus puolestaan käsittelee eläinavusteisuuden mahdollisuuksia pedagogiikan näkökulmasta. Anja Yli-Viikari nostaa esiin tutkimuksellisen vaikuttavuustiedon ja ammatillisen kokemustiedon rooleja luontoperustaisen toiminnan kehittämisessä. Elina Vehmasto, Maarika Iijolainen ja Saija-Riina Kero avaavat artikkeleissaan luontolähtöiseen toimialaan liittyviä käsitteitä. Katja Ilmarinen ja Kirsi Salonen puolestaan käsittelevät luontolähtöisen toiminnan laatukriteereitä ja laadun kehittämistä. Katriina Pylkkänen, Susanne Hämäläinen ja Anne-Leena Juntunen tuovat esiin opiskelijoiden ajatuksia Green Care -palveluiden kehittämisestä. Martta Ylilauri kuvaa Green Care -toiminnan roolia ja potentiaalia pohjalaisissa sote-palveluissa. Lena Enlund sekä Heli Peltola ja Maarit Karhula käsittelevät artikkeleissaan yritystoiminnan kehittämistä motivaatiotekijöiden ja kannattavuuden näkökulmista. Sanna Vinblad kuvaa kirjoituksessaan tulevaisuuden Green Care -toimintaa mahdollistavia tekijöitä. Anja Yli-Viikari pohtii lopuksi luontolähtöisen toiminnan normiohjaukseen ja sääntelyyn liittyviä haasteita.