Förståelse genom språklig medvetenhet : Lärarperspektiv på elever med invandrarbakgrund i den finlandssvenska grundskolan
West, Sanna (2016)
West, Sanna
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901101852
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901101852
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkastelen Suomen ruotsinkielisten peruskoulujen kielellisiä opetus-käytänteitä monikulttuurisessa kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajan työn toimintaedellytyksiä opettajien käsityksistä ja kokemuksista koostuvan käytännön ammattiteorian (praktisk yrkesteori) sekä opettajien kielellisten käytänteiden (språkliga handlingar) kautta. Tarkastelen toimintaedellytyksiä sekä opettajien ammatillisen kehityksen että opetusviranomaisten näkökulmasta. Aineisto koostuu opettajien kyselylomakevastauksista (n=107) ja haastatteluista (n=8) sekä yhdestä asiantuntijahaastattelusta. Aineistonkeruuajankohtana 2009–2010 opettajat opettivat vähintään yhtä maahanmuuttajataustaista oppilasta luokassaan. Yhdistän tutkimuksessani laadullisia (lähiluku kontekstissa) ja määrällisiä (tilastollinen analyysi) analyysimenetelmiä.
Aineistossa tilastollisesti merkittäviin eroihin johtavia muuttujia ovat opettajien jatkokulutus, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä ja kielitaito. Jatkokoulutukseen osallistuneet (23 %) vaikuttaisivat maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettaessaan mm. muuttavan puhetapaansa hitaammaksi ja selkeämmäksi. Samoin opettajat toimivat todennäköisemmin jos luokassa on vähintään yksi maahanmuuttajataustainen oppilas, jonka ruotsin kielen taito ei ole täysin äidinkieleltään ruotsinkielisten tasolla tai kun luokassa on vähintään neljä maahanmuuttajataustaista oppilasta. Kielellisten tavoitteiden asettaminen sekä kielenkehitystä tukevien materiaalien ja menetelmien käyttö on yleisempää pienissä kouluissa sekä jatkokoulutusta saaneiden opettajien keskuudessa.
Asiantuntijahaastattelussa painottuu, että kaikki oppilaat tarvitsevat äidinkielestä riippumatta kielellistä tukea. Opettajat näkevät sopivien oppimateriaalien ja opetusmetodien lisäksi luokkatovereiden tuen ja oppilaan oman aktiivisuuden olevan keskeistä maahanmuuttajataustaisen oppilaan kielenoppimisessa. Opetusviranomaisten mukaan kaikilla opettajilla ei ole maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen tarvittavia valmiuksia. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista opettajista haluaisi kuitenkin maahan- muuttajataustaisten oppilaiden opetukseen keskittyvää jatkokoulutusta. Vain viidesosan mielestä monikielisyys on uhka ruotsille opetuskielenä, ja useammin tätä mieltä olivat opettajat, joilla oli vähintään neljän vuoden kokemus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta.
Aineistossa tilastollisesti merkittäviin eroihin johtavia muuttujia ovat opettajien jatkokulutus, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä ja kielitaito. Jatkokoulutukseen osallistuneet (23 %) vaikuttaisivat maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettaessaan mm. muuttavan puhetapaansa hitaammaksi ja selkeämmäksi. Samoin opettajat toimivat todennäköisemmin jos luokassa on vähintään yksi maahanmuuttajataustainen oppilas, jonka ruotsin kielen taito ei ole täysin äidinkieleltään ruotsinkielisten tasolla tai kun luokassa on vähintään neljä maahanmuuttajataustaista oppilasta. Kielellisten tavoitteiden asettaminen sekä kielenkehitystä tukevien materiaalien ja menetelmien käyttö on yleisempää pienissä kouluissa sekä jatkokoulutusta saaneiden opettajien keskuudessa.
Asiantuntijahaastattelussa painottuu, että kaikki oppilaat tarvitsevat äidinkielestä riippumatta kielellistä tukea. Opettajat näkevät sopivien oppimateriaalien ja opetusmetodien lisäksi luokkatovereiden tuen ja oppilaan oman aktiivisuuden olevan keskeistä maahanmuuttajataustaisen oppilaan kielenoppimisessa. Opetusviranomaisten mukaan kaikilla opettajilla ei ole maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen tarvittavia valmiuksia. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista opettajista haluaisi kuitenkin maahan- muuttajataustaisten oppilaiden opetukseen keskittyvää jatkokoulutusta. Vain viidesosan mielestä monikielisyys on uhka ruotsille opetuskielenä, ja useammin tätä mieltä olivat opettajat, joilla oli vähintään neljän vuoden kokemus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta.