Organisaatiokulttuurien kohtaaminen kuntien yhdistyessä : Tarkastelussa Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitos

Abstract

Suomalainen kunnallishallinto on parhaillaan historiansa voimakkaimmassa murrosvaiheessa, joka on luonteeltaan samalla myös mittava organisaatiokulttuurinen muutos. Etenkin 2010-luvulla kuntiin kohdistuneet uudistukset ovat olleet sekä päällekkäisiä että ristikkäisiä, mutta samalla myös laajoja ja kokonaisvaltaisia reformeja. Tämän kehityksen myötä kunnat ovat siirtymässä niille ominaisesta hallinnan byrokratiasta toiseen äärilaitaan, jossa muutos on jatkuvaa ja siihen on reagoitava herkästi.

Tutkimuksessa organisaatiokulttuuria tarkasteltiin yhtenä organisaatioiden yhdistymiseen vaikuttavana tekijänä tilanteessa, jossa peruspiirteiltään ja perustehtävältään samankaltaiset organisaatiot yhdistyvät. Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä ymmärtämään miten kuntien olemassa olevat organisaatiokulttuurit rajoittavat ja mahdollistavat kuntaliitoksia organisaatioiden yhteenliittymisenä. Tämän lisäksi hahmotettiin organisaatiokulttuurin olemukseen ja muovautumiseen liittyviä tekijöitä sekä tarkasteltiin sitä, millainen muutos kuntaliitos organisaatioiden yhdistymisenä on. Tutkimusongelmaa lähestyttiin monikuntaliitoksen toteuttaneen kunnan viranhaltijoiden näkökulmasta.

Tutkimuksen viitekehys rakentuu organisaation, kulttuurin ja organisaatiokulttuurin keskeisten elementtien määrittelystä. Kyseessä on organisaatioiden yhdistymistä tarkasteleva hallintotieteellinen tutkimus, joka edustaa laadullista, tulkitsevaa ja ymmärtävää tutkimusotetta. Tutkimus on yhteen kuntaliitokseen keskittynyt tapaustutkimus, jonka tiedonkeräysmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua.

Kuntaliitos näyttäytyy organisaatioiden yhdistymisenä ainutkertaisena tapahtumana, joka vaatii onnistuakseen usean, sekä kunnan sisäisten että kuntien toimintaympäristöstä kumpuavien tekijöiden samanaikaista onnistumista. Jokaisella organisaatiolla on oma, ainutlaatuinen, yhteisen historian ja kokemusten myötä kehittynyt organisaatiokulttuurinsa, joka ilmentää organisaation sosiaalista rakennetta ja antaa jäsenilleen mallin organisaatiolle ominaisista tavoista toimia ja ajatella. Organisaatiokulttuurin muutos on tyypillisesti hidasta ja muuttaminen vaikeaa. Kuntaliitoksessa kaksi tai useampia kunta yhdistyy uudeksi kuntakokonaisuudeksi, jolloin niiden organisaatiokulttuurit kohtaavat ja asemoituvat toisiinsa eri tavoin.

Tutkimustulosten mukaan kuntien organisaatiokulttuureiden välillä on eroja, joiden nähdään johtuvan muun muassa kuntien rakenteesta ja kunnassa vallitsevan ja politiikan ja hallinnon suhteesta. Kuntien yhdistyminen edellyttää aina myös jonkinasteista organisaatiokulttuurista muutosta. Liitostilanteessa organisaatiokulttuuri mahdollistaa uuden kunnan toiminnan jatkuvuutta, mutta voi samalla hidastaa tai estää uusien toimintatapojen kehittymistä. Ennen kuntien yhteisen toiminnan vakiintumista korostuu kuntien yhdistymissopimuksen merkitys uuden kunnan organisaatiokulttuurisen viitekehyksen määrittäjänä. Kuntaliitoksen tapauskohtaisuudesta johtuen voivat kuntien olemassa olevat organisaatiokulttuurit toimia sekä liitosten toteuttamista rajoittavina että mahdollistavina tekijöinä.