Tekijän identiteetti taloussanomalehtien pääkirjoituksissa : Pääkirjoitustoimittajan sosiaalisesta roolista tuotettu, teksteistä tulkittu

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Kauppalehden ja Taloussanomien pääkirjoituksia tekstilajina ja talousjournalistisen diskurssiyhteisön sosiaalisen vuorovaikutuksen välineinä. Tavoitteena on kuvata, millainen on pääkirjoitustoimittajien sosiaalinen rooli, millainen on pääkirjoituksista tulkittava tekijän identiteetti, sekä keskusteluttaa sosiaalisen roolin ja tekijän identiteetin kuvauksia keskenään. Aineistona on kolmen kokeneen pääkirjoitustoimittajan haastattelut ja 32 kehityskulkua kuvaavaa pääkirjoitusta Kauppalehdestä ja Taloussanomista syyskuilta 2001, 2005 ja 2015. Sosiaalisen roolin kuvaus pohjautuu pääkirjoitustoimittajien haastattelupuheen diskurssianalyysiin, ja tekijän identiteettiä tarkastellaan analysoimalla pääkirjoitusten merkityksiä ilmaisu- ja sanatasolla. Pääkirjoitustoimittajan sosiaalisen roolin ja pääkirjoitusten ideologisten taustaoletusten analysoinnin lähtökohtina toimivat ammattikielentutkimuksen tekstilajiteoria ja kriittinen diskurssianalyysi. Tekijän identiteettiä puolestaan tarkastellaan interpersonaalisesta näkökulmasta suhtautumisen teorian kautta. Tarkastelu kohdistuu eksplisiittisesti tai vihjaavasti tuotettuun subjektiivisuuteen eli suhtautumisen merkityksiin, joilla tuotetaan käsitys tekijästä. Suhtautumisen merkitysten analyysit tuottavat kokonaiskuvan kehitystekstien tekijän identiteetistä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehitystekstien tekijän identiteettiä voi kuvailla kommentoijan ääneksi, joka näyttää vahvistuvan ajan kuluessa. Tekijän identiteetiksi kehitysteksteissä rakentuu varma arvotusten selittäjä, mutta myös asiantunteva spekuloija. Arvottajana tekijä keskittyy arvottamaan asioita ennemmin kuin ihmisiä. Arvottaessaan tekijä identifioituu samanaikaisesti eri ideologioiden puolestapuhujaksi. Ideologiat ovat talouden kasvua, globalisaatiota, liiketoimintaa, uusliberalismia, länsimaista turvallisuutta ja protektionismia puoltavia. Tekstin tuottajien näkemyksissä nousee jossain määrin esille samantyyppisiä asioita kuin tekstianalyysien tuloksissa: tekstin tuottajat esimerkiksi kuvaavat yhdeksi tekstilajin viestinnän tarkoitukseksi kehityskulkujen selittämisen.

The study focuses on the editorials of two Finnish business newspapers, Kauppalehti and Taloussanomat, as text genres and tools of interaction within the discourse community of economic journalism. The purpose is to explore the social role of the editorial writers and the authorial identity constructed in the editorials. The material consists of three interviews with editorial writers and 32 editorials describing processes of economic or economic-political development (named editorials of development) from the two newspapers in the month of September in 2001, 2005, and 2015. The description of the editors’ social role derives from the discourse analysis of the interviews, and the descriptions of their authorial identity from the analysis of meaning on the level of linguistic devices. The study is set in the theoretical framework of Genre theory and Critical Discourse Analysis, using them to explore the editors’ social role and the ideological assumptions underlying the editorials, while the Appraisal Theory framework forms the basis of exploration of the authorial identity from the perspective of interpersonal positioning. The analysis focuses on the explicit and provoked linguistic devices used to express Engagement, Negotiation (Directives) and Attitude (Affect, Judgement and Appreciation), thus constructing the author. The results of the study suggest that the authorial identity of this sub-genre of editorials of development may be described as 'commentator voice', which appears stronger with time. The authorial identity is constructed from that of a confident interpreter of values and that of an expert allowed to make suppositions (meanings of Entertain). Evaluative stance predominantly appears in the form of Appreciation of events and objects, not people. The ideologies supported by the authorial identity were found to be the ideals of economic growth, globalism, stakeholder value, neoliberalism, the security of western countries and protectionism. In the interviews, the editors mention issues which resemble the results of textual analysis. For instance, they define the communicative purpose of editorials as the task of claiming that economic development is going on and as explaining it to the readers. This coincides well with the definition of the sub-genre of editorials of development used in this thesis.