SUOMEN ENERGIAMARKKINOIDEN SUBVENTIOT JA NIIDEN VAIKUTUS MARKKINAEHTOISUUTEEN
Hyvärinen, Margarita (2017)
Hyvärinen, Margarita
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään Suomen energiamarkkinoiden tukia sekä niiden vaikutusta markkinaehtoisuuteen ja kannattavuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti syöttötariffijärjestelmää tuuli- ja metsähakevoimaloissa, koska näitä uusiutuvan energian muotoja tuetaan eniten. Vertaan myös Suomen syöttötariffijärjestelmää muiden Pohjoismaiden tukijärjestelmiin. Olen valinnut tämän aiheen, koska se on hyvin ajankohtainen Pariisin ja Marrakechin ilmastonkokousten sekä Euroopan Unionin asettamien ilmasto- ja energia-strategian 2020- ja 2030 -tavoitteiden vuoksi. Tutkimusongelman kysymykset ovat seuraavat: vähentääkö uusiutuvien energioiden tukeminen markkinaehtoisuutta sekä kannattavuutta ja mitkä taloudelliset vaikutukset näiden tukemisella on?
Fossiilisten polttoaineiden vähentämisen ohjauskeinona toimii päästökauppa, joka ei ole kuitenkaan toiminut päästölupien alhaisten hintojen vuoksi. Tämän rinnalle on syntynyt uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmiä, kuten syöttötariffit, preemiot, vihreät sertifikaatit ja tarjouskilpailu. Jotkut tutkijat kritisoivat, että uusiutuvien energiamuotojen tukeminen ja päästölupien alhainen hinta lisäävät päästöjä eikä järjestelmä toimi halutulla tavalla. Kyseessä on valtiontuki ja se rahoitetaan verotuloin, eli tuen maksavat sähkön käyttäjät. Tämä on osaltaan herättänyt kritiikkiä. Kuitenkin uusiutuvien energiamuotojen tukemisella on positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa energiapolitiikkaa.
Valtiontuki vääristää aina markkinoita, mikä sitten vähentää markkinaehtoisuutta. Kilpailullisilla markkinoilla hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta tässä tapauksessa tukijärjestelmä luo vääristyneet markkinat, jossa tuottaja saa 12 vuoden ajan takuuhinnan tuotannolleen. Toisaalta tämä kannustaa investoimaan uusiin teknologioihin, koska riski projektin menestymiselle pienentyy. Uudet innovaatiot ovat aina riskisiä, joten varsinkin T&K-tuet voisivat olla kannattavia tulevaisuudessa.
Fossiilisten polttoaineiden vähentämisen ohjauskeinona toimii päästökauppa, joka ei ole kuitenkaan toiminut päästölupien alhaisten hintojen vuoksi. Tämän rinnalle on syntynyt uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmiä, kuten syöttötariffit, preemiot, vihreät sertifikaatit ja tarjouskilpailu. Jotkut tutkijat kritisoivat, että uusiutuvien energiamuotojen tukeminen ja päästölupien alhainen hinta lisäävät päästöjä eikä järjestelmä toimi halutulla tavalla. Kyseessä on valtiontuki ja se rahoitetaan verotuloin, eli tuen maksavat sähkön käyttäjät. Tämä on osaltaan herättänyt kritiikkiä. Kuitenkin uusiutuvien energiamuotojen tukemisella on positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa energiapolitiikkaa.
Valtiontuki vääristää aina markkinoita, mikä sitten vähentää markkinaehtoisuutta. Kilpailullisilla markkinoilla hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta tässä tapauksessa tukijärjestelmä luo vääristyneet markkinat, jossa tuottaja saa 12 vuoden ajan takuuhinnan tuotannolleen. Toisaalta tämä kannustaa investoimaan uusiin teknologioihin, koska riski projektin menestymiselle pienentyy. Uudet innovaatiot ovat aina riskisiä, joten varsinkin T&K-tuet voisivat olla kannattavia tulevaisuudessa.