Nuorten johtajien eettiset profiilit : Q-metodologinen tutkimus eettisestä johtajuudesta uuden sukupolven määrittämänä

Abstract

Tutkimus käsittelee eettisen johtajuuden sisältöä osana johtamisen etiikkaa. Tavoitteena oli tutkia, miten nuoret johtajat määrittelevät eettisen johtajuuden sisällön ja mitä se heille merkitsee. Lisäksi pohditaan, miten eettistä johtajuutta voidaan kehittää.

Tutkimuksen teoreettinen osuus perustuu johtamisen etiikan ja eettisen johtajuuden kansainväliseen tutkimuskeskusteluun. Empiirinen osuus on toteutettu Q-metodologian avulla. Tutkimuksen otoksen muodostaa keskusteluavaruudesta kerätty, eettistä johtajuutta edustava Q-väiteotos (N=40). Tutkimukseen osallistui 22 nuorta johtajaa julkisen sektorin organisaatioista, jotka suorittivat tutkimusprosessiin kuuluvan Q-jaottelun ja antoivat täydentävän haastattelun. Empiirinen aineisto on käsitelty faktorianalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksena saatiin kolme ideaalinäkemystä ja osallistujien yhteinen näkemys eettisestä johtajuudesta. Faktorit tulkittiin eettisiksi johtajaprofiileiksi. Kukin profiili on nimetty keskeisen sisältönsä mukaan. Tulokset osoittavat, että nuorilla johtajilla on keskenään osin erilainen näkemys eettisen johtajuuden sisällöstä, ja tutkimus tuo esille, että käsitykset johtamisen eettisyydestä poikkeavat yhden sukupolven sisällä.

Ensimmäinen profiili on Suoraselkäinen sääntöjen seuraaja, joka korostaa sääntöjen lisäksi luottamuksen rakentamista esimiehen ja alaisen välillä. Toinen profiili on Reilu henkilöstön kuuntelija, joka kiinnittää huomionsa johtajan piirteisiin sekä vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Kolmas profiili on Arvotietoinen päätöksentekijä, joka edistää arvojen mukaisella toiminnalla moraalista ilmapiiriä.

Profiilien väliset vertailut osoittavat, että eettisyyttä vahvistetaan ennen kaikkea sääntöjen, johdonmukaisen toiminnan sekä esimerkillä johtamisen avulla. Yhteinen näkemys eettisestä johtajuudesta osoittaa vastaavasti, että työntekijöitä tulee arvostaa sekä kohdella tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

This study examines ethical leadership in the context of ethics management. The goal is to study how young leaders define the content of ethical leadership and what it means to them. In addition, consideration is given to how ethical leadership can be developed.

The theoretical framework of the study is based on the international research discussion within ethics management and ethical leadership. The empirical part of the study is conducted by using Q-methodology. The sample of the study consists of a set of statements, Q sample (N=40) represents the dimensions of ethical leadership and is generated from the concourse. Participants of the sample consist of 22 young leaders from Finnish public sector organizations. As a method of data collection, the participants were asked first to complete a Q sorting. After that, they were interviewed to get supplementary views and comments. The collected empirical data were processed with factor analysis. The analysis of the data generated three ideal views with specific distinctions and a shared common view for ethical leadership. These three factors were interpreted as ethical leader profiles. Each profile was named according to their main content. The results reveal that young leaders have different views of the content of ethical leadership; in addition, that the notions of leadership ethics differ within one generation.

The first profile was named Committed Rules Follower, which emphasizes the need to follow rules and trust building between the superior and subordinates. The second profile was named as Fair Staff Listener, which stresses the importance of strengthening interaction. The last profile was named Value-Conscious Decision Maker, which promotes the moral atmosphere in the organization.

The comparisons between the profiles reveal that ethical behavior is best improved by rules, consistency and leading by example. The results of the shared common view for all three profiles reveal that the leader should appreciate and treat all employees equally.