Muutosjohtajuuden pirullinen puoli

Abstract

Tutkimuksessa lähestyttiin muutosjohtajuutta ja organisaatiomuutosta pirullisen ongelman näkökulmasta. Teoreettisena pohjana olivat kompleksisuustieteet, wicked-problematiikka ja deliberatiivinen demokratia. Lähtökohtana oli, että muutokset organisaatioissa epäonnistuvat usein osaltaan sen vuoksi, että pirullisia ongelmia ratkotaan niihin soveltumattomalla tavalla, joka ei huomioi ongelman kompleksisuutta. Ensimmäisenä tavoitteena tutkimuksessa oli nostaa esiin organisaatioissa piilevä kompleksisuus. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten pirullisen ongelman läsnäolo vaikuttaa muutosjohtajuuteen organisaatiossa. Kolmantena tavoitteena oli kehittää menetelmä muutosjohtajuuteen, joka huomioi pirullisen ongelman kompleksisen luonteen.

Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, yhdestä julkaistusta puheenvuorosta ja yhteenvedosta. Artikkeleissa rakennettiin tulkintaa muutosjohtajuuteen kompleksisuusajattelun lähtökohdista katsottuna ja selvitettiin, miten kompleksisen toimintadynamiikan omaava pirullinen ongelma muuttaa muutosjohtajuuden vaatimuksia ja sen ilmenemismuotoa. Tältä pohjalta tutkimuksessa kehitettiin deliberatiivisen demokratian kansalaisraatimallista organisaatioraati -työkalu muutosjohtajuuteen pirullisten ongelmien yhteydessä. Työn empiirinen aineisto on kerätty kahdessa organisaatioraatikokeilussa kyselyiden muodossa, jotka sisälsivät niin määrällisiä kuin laadullisia elementtejä.

Tutkimuksen tulokset esittävät muutosjohtajuuden vaatimusten ja ilmenemisen muokkautuvan kohdattavan ongelmatyypin mukaan. Muutosten onnistumista voi helpottaa kun pirullisen ongelman yhteydessä otetaan sen kompleksisuus huomioon eikä sorruta näennäiseen ongelmanratkaisuun/ongelman kesyttämiseen ja muutoksen tekemiseen. Organisaatioraati menetelmänä ja prosessina kykenee ottamaan huomioon pirullisen ongelman kompleksisuuden ja tuomaan ratkaisuja näihin ongelmiin sekä toisaalta lisäämään tietoisuutta organisaatiomuutoksen kompleksisuudesta.

The study explores change leadership from the wicked problem point of view. It proposes that organizational changes are to fail so often because the complexity and wicked problems of the change aren’t addressed properly. The theoretical frame of complexity thinking and deliberative democracy is used. The study includes three different aims, firstly to understand organization as a complex phenomenon, secondly to understand how the presence of wicked problems affects change leadership and thirdly to develop a method of organizational change that embraces the complexity of wicked problems.

The study consists of a summary part with four referee articles and one published statement. In the articles, an interpretation of change leadership was built on the complexity thinking point of view. It was also scrutinized how a wicked problem with complex dynamics changes the requirements of change leadership and its manifestation. On this basis, a deliberative democracy-based method called organizational jury was developed in this study for change leadership to resolve and handle wicked problems. The empirical data has been collected throughthematic, surveys in two organizational jury pilots.

The results of the study in deed implicate that the manifestation and demands of the change leadership will vary according to the problem type faced. With wicked problems it is important to understand and embrace the problem’s complexity and don’t try to tame it – as tempting as it seems. As a method organizational jury potentially can embrace this vital complexity and increase our knowledge about the complexity of organizational changes and to bring into practice change leadership in the case of wicked problems.