Osallistuva budjetointi
Hurme, Jaana (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on kerätty tietoa uudenlaisesta, asukkaiden päätösvaltaa ja toimijuutta konkreettisesti lisäävästä osallistuvan budjetoinnin menetelmästä. Tutkimuksessa on kartoitettu suomalaisten kaupunkien kokemuksia osallistuvan budjetoinnin prosesseista, niiden hyvistä käytännöistä sekä osallistuvan budjetoinnin asemasta osana kunnallista päätöksentekoa. Tutkielman tavoitteena on laajentaa ymmärrystä osallistuvasta budjetoinnista tuottamalla tietoa menetelmän käyttöönotosta, jolloin se palvelee osallistuvan ja osallistavan yhteiskunnan vaadetta. Tutkimus sisältää yksityiskohtaisia perustietoja osallistuvan budjetoinnin periaatteista ja käytännön menetelmistä.
Osallistuva budjetointi (Participatory budgeting, PB) on maailmanlaajuisesti yksi suosituimmista kansalaisosallistumisen menetelmistä, jossa kansalaiset pääsevät mukaan yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun ja näiden varojen käytöstä päättämiseen. Sen tarjoamat käyttömahdollisuudet ja -tavat ovat hyvin moninaisia. Tutkielmassa esitellään kohteina osallistuva budjetointi Helsingin kaupunginkirjastossa, Helsingin nuorisoasiainkeskuksen RuutiBudjetti, Maunula-talon osallistuva budjetointi, Espoon Suvelan asukaspuiston osallistuva budjetointi, Espoon nuorisopalvelujen ManiMiitti sekä Tampereen Oma Tesoma -hankkeen osallistuvan budjetoinnin kokeilu. Tutkimusaineiston muodostavat osallistuvan budjetoinnin kokeiluissa mukana olleiden viranhaltijoiden haastattelut.
Analyysi pohjautuu kunnan itsehallinnon kolmeen eri rooliin, joihin tutkielman aineistoa, eli osallistuvaa budjetointia kokeilleiden pilottikuntien viranhaltijoiden ajatuksia ja käsityksiä, peilataan: miten osallistuva budjetointi on muuttanut kunnallista päätöksentekoa ja mitä hyötyjä menetelmästä on saatavissa asukkaiden osallistumisen edistämiseksi.
Käytännön kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja tutkimus osoittaa osallistuvan budjetoinnin tarjoavan monia hyötyjä. Osallistuva budjetointi lähentää asukkaita ja viranhaltijoita ja sitä kautta uudistaa kaupunkiorganisaation toimintatapoja. Sen sijaan menetelmä ei Suomessa vielä tarjoa todellisia vaikuttimia poliittiseen päätöksentekoon. Tähänastiset kokeilut ovat pienimuotoisina tarjonneet lähinnä maistiaisia vallasta asukkaille. Pieninäkin kokeiluina se silti lisää asukkaiden ymmärrystä ja luottamusta. Erityisesti se tukee asukaslähtöistä toimintatapaa lisäämällä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä alueilla. Se voi myös toimia polkuna satunnaisesta osallistujasta asukasaktiiviksi. Menetelmän haasteet ja ongelmakohdat liittyvät pitkälti itse prosessiin sekä yleiseen vaikuttavuuteen. Käytännön ongelmia saattaa syntyä asukkaiden rekrytoinnissa aikaa vieviin teemallisiin työpajoihin. Verkko-osallistumisella on mahdollisuus joitain prosessin osia joustavoittaa.
Hyvien käytäntöjen löytyminen luo pohjaa asukasdemokratian ja päätöksenteon kehittämiseksi kaikissa osallistuvan budjetoinnin käytöstä kiinnostuneissa kunnissa. Osallistuvan ja kiinnostavan demokratian näkökulmasta osallistuva budjetointi tarjoaa kunnalle erinomaisen mahdollisuuden lisätä asukkaiden todellisen vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Osallistuva budjetointi (Participatory budgeting, PB) on maailmanlaajuisesti yksi suosituimmista kansalaisosallistumisen menetelmistä, jossa kansalaiset pääsevät mukaan yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun ja näiden varojen käytöstä päättämiseen. Sen tarjoamat käyttömahdollisuudet ja -tavat ovat hyvin moninaisia. Tutkielmassa esitellään kohteina osallistuva budjetointi Helsingin kaupunginkirjastossa, Helsingin nuorisoasiainkeskuksen RuutiBudjetti, Maunula-talon osallistuva budjetointi, Espoon Suvelan asukaspuiston osallistuva budjetointi, Espoon nuorisopalvelujen ManiMiitti sekä Tampereen Oma Tesoma -hankkeen osallistuvan budjetoinnin kokeilu. Tutkimusaineiston muodostavat osallistuvan budjetoinnin kokeiluissa mukana olleiden viranhaltijoiden haastattelut.
Analyysi pohjautuu kunnan itsehallinnon kolmeen eri rooliin, joihin tutkielman aineistoa, eli osallistuvaa budjetointia kokeilleiden pilottikuntien viranhaltijoiden ajatuksia ja käsityksiä, peilataan: miten osallistuva budjetointi on muuttanut kunnallista päätöksentekoa ja mitä hyötyjä menetelmästä on saatavissa asukkaiden osallistumisen edistämiseksi.
Käytännön kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja tutkimus osoittaa osallistuvan budjetoinnin tarjoavan monia hyötyjä. Osallistuva budjetointi lähentää asukkaita ja viranhaltijoita ja sitä kautta uudistaa kaupunkiorganisaation toimintatapoja. Sen sijaan menetelmä ei Suomessa vielä tarjoa todellisia vaikuttimia poliittiseen päätöksentekoon. Tähänastiset kokeilut ovat pienimuotoisina tarjonneet lähinnä maistiaisia vallasta asukkaille. Pieninäkin kokeiluina se silti lisää asukkaiden ymmärrystä ja luottamusta. Erityisesti se tukee asukaslähtöistä toimintatapaa lisäämällä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä alueilla. Se voi myös toimia polkuna satunnaisesta osallistujasta asukasaktiiviksi. Menetelmän haasteet ja ongelmakohdat liittyvät pitkälti itse prosessiin sekä yleiseen vaikuttavuuteen. Käytännön ongelmia saattaa syntyä asukkaiden rekrytoinnissa aikaa vieviin teemallisiin työpajoihin. Verkko-osallistumisella on mahdollisuus joitain prosessin osia joustavoittaa.
Hyvien käytäntöjen löytyminen luo pohjaa asukasdemokratian ja päätöksenteon kehittämiseksi kaikissa osallistuvan budjetoinnin käytöstä kiinnostuneissa kunnissa. Osallistuvan ja kiinnostavan demokratian näkökulmasta osallistuva budjetointi tarjoaa kunnalle erinomaisen mahdollisuuden lisätä asukkaiden todellisen vaikuttamisen mahdollisuuksia.