Essays on the Relationship between Corporate Governance Mechanisms and Risk-Taking by Financial Institutions

Abstract

This dissertation is comprised of four related empirical essays on corporate governance in financial institutions. Specifically, each essay focuses on slightly different aspects of corporate governance and risk-taking by financial institutions. The first essay examines the relationship between corporate governance and the systemic risk of financial institutions. Empirical findings indicate that financial institutions with stronger and more shareholder-focused corporate governance structures and boards of directors are associated with higher levels of systemic risk. The second essay investigates whether corporate governance is related to insolvency risk of financial institutions. The essay finds that the strength of corporate governance mechanisms is positively related to insolvency risk of financial institutions as proxied by Merton’s distance-to-default measure and credit default swap spread.

The third essay examines whether the systemic risk of financial institutions is associated with the risk-taking incentives generated by executive compensation. This essay documents a negative association between systemic risk and the risk-taking incentives of the top executives. However, the results also demonstrate that financial institutions with greater managerial risk-taking incentives had higher levels of systemic risk in the midst of the global financial crisis in 2008. The fourth essay investigates the relationship between Chief Executive Officer (CEO) pay-share (pay inequality between the CEO and the other top executives) and risk-taking in large bank holding companies (BHCs). This essay finds that higher CEO pay-share is associated with lower BHC risk.

Tämä väitöskirja koostuu neljästä esseestä, jotka käsittelevät eri näkökulmista hallinto- ja ohjausjärjestelmien vaikutusta pankkien ja muiden rahoituslaitosten riskisyyteen. Väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä esseessä tarkastellaan hallinto- ja valvontakäytäntöjen vaikutusta yhdysvaltalaisten rahoituslaitosten riskinottoon. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan rahoituslaitosten hallintojärjestelmien vahvuuden ja systeemiriskin suhdetta. Tulokset osoittavat, että omistajalähtöiset hallintojärjestelmät ja omistajaystävälliset hallitukset lisäävät rahoituslaitosten systeemiriskiä. Toisessa esseessä selvitetään hallintojärjestelmien vaikutusta rahoituslaitosten maksukyvyttömyysriskiin. Tutkimuksessa todetaan, että omistajalähtöiset hallintojärjestelmät kasvattavat rahoituslaitosten maksukyvyttömyysriskiä sekä distance-to-default -indikaattorilla että luottoriski-johdannaisten hinnoista mitattuna.

Kolmas ja neljäs essee tarkastelevat ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmien ja erityisesti riskinottokannustimien suhdetta pankkien ja muiden rahoituslaitosten riskisyyteen. Kolmannen esseen tulokset osoittavat, että ylimmän johdon optio-perusteisilla riskinottokannustimilla on negatiivinen vaikutus rahoituslaitosten systeemiriskiin. Toisaalta tulokset myös osoittavat, että johdon riskinottokannustimet lisäsivät rahoituslaitosten riskisyyttä rahoitusmarkkinakriisin aikana vuonna 2008. Neljännessä esseessä verrataan toimitusjohtajan kokonaispalkkaa suhteessa muihin ylimpiin johtajiin ja tutkitaan tämän palkitsemiseriarvoisuuden vaikutusta yhdysvaltalaisten pankkien riskisyyteen. Tutkimustulokset osoittavat, että toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon palkkaeron kutistuminen kasvattaa pankkien riskisyyttä.