An investigation into the impact of cross-national distance on foreign divestment

Abstract

This study examines the impact of the following two dimensions of cross-national distance on foreign divestment: (1) economic and (2) institutional distances. It is predicted that economic distance resulting from differences in levels of economic development (GDP per capita) and factor costs will reduce the probability of divestment, mainly due to greater opportunities for arbitrage. It is predicted that institutional distance will have a ∪-shaped relationship with foreign divestment. The economic gains arising from low institutional distance will initially reduce the probability of divestment. However, as the distance increases, the operating costs increase, thereby increasing the probability of divestment. The study examines the moderating roles of ownership advantages and entry strategies on the relationship between cross-national distance and foreign divestment. Ownership advantages, which include host country experience, R&D intensity and parent firm’s financial performance, are predicted to have a negative moderating effect. Entry strategies, examined as establishment mode (Acquisition) and ownership mode (Joint Venture), are predicted to have a positive moderating effect.

The empirical analysis is conducted using Cox’s regression on a sample of 906 Nordic foreign direct investments in the BRIC countries between 1990 and 2015, of which 191 were divested. The results indicate that foreign divestment has a negative and ∪-shaped relationship with economic and institutional distance, respectively. The interactions between GDP per capita differences and host country experience, and between factor cost differences and parent firm’s financial performance were found to be significant, as were the interactions between the three ownership advantages and institutional distance. Among the entry strategies, the interaction between economic distance and ownership mode was found to be significant. The concluding section identifies the theoretical and empirical contributions, highlights potential research avenues and lists the key managerial and policy implications.

Tutkimuksessa tarkastellaan (1) taloudellisen ja (2) institutionaalisen etäisyyden vaikutusta ulkomaisista investoinneista luopumiseen. Oletuksena on, että kansantalouden ja tekijäkustannusten eroista johtuva taloudellinen etäisyys mahdollistaa markkinoiden hintaerojen hyödyntämisen ja näin vähentää investoinneista luopumisen todennäköisyyttä. Oletetaan myös, että institutionaalisella etäisyydellä on ∪-muotoinen suhde investoinneista luopumiseen. Heikkojen instituutioiden hyväksikäyttöön liittyvät taloudelliset hyödyt vähentävät lyhyellä etäisyydellä luopumisen todennäköisyyttä, mutta etäisyyden pidentyessä toiminnasta aiheutuvat kustannuksetkin kasvavat. Tutkimuksessa tarkastellaan omistusetujen ja investointistrategioiden välillistä vaikutusta etäisyyden ja investoinnista luopumisen suhteeseen. Omistusetujen, kuten aiempi kokemus kohdemaasta, painotus tutkimukseen ja kehitykseen ja taloudellinen menestys, välillisen vaikutuksen odotetaan olevan negatiivinen. Investointistrategioilta, eli investointimuoto (yritysosto) ja omistusmuoto (osittain omistettu investointi), odotetaan positiivista välillistä vaikutusta.

Työn empiirinen aineisto on 906 pohjoismaisten yritysten BRIC-maissa vuosina 1990-2015 tekemää ulkomaista investointia, joista 191:stä oli luovuttu. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Coxin regressiomallia. Tulokset tukevat taloudellisen ja institutionaalisen etäisyyden sekä investoinneista luopumisen välisiä hypoteeseja. Kansantalouden ja kohdemaakokemuksen sekä tekijäkustannuserojen ja luopuvan yrityksen taloudellisen menestyksen välinen vuorovaikutus olivat molemmat tilastollisesti merkittäviä, samoin kuin vuorovaikutus omistusetujen ja institutionaalisen etäisyyden välillä. Investointistrategioissa taloudellisen etäisyyden ja omistusmuodon välillä vallitsi tilastollisesti merkittävä vuorovaikutus. Tutkimuksen johtopäätöksissä tiivistetään työn tärkeimmät teoreettiset ja empiiriset havainnot ja esitetään jatkotutkimusmahdollisuuksia sekä yritysjohdollisia suosituksia.