Tilaaja - tuottajamallin soveltaminen yliopistojen palvelukeskuksessa
Huhtala, Mikko (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusreformin taustalla on Suomessa jo jonkin aikaa yleisesti käynnissä olut julkisen sektorin toiminnan määrätietoinen tehostaminen ja uudelleen organisointi. Tätä on toteutettu ottamalla käyttöön erilaisia markkinaohjautuvia toimintamuotoja julkisessa palvelutuotannossa. Tässä tutkimuksessa paneudutaan tilaaja - tuottajamallin käyttöönottoon ja prosessien johtamiseen tilaaja – tuottajamallia kehitettäessä.
Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen onko yliopistojen palvelukeskusreformissa syntymässä tilaaja – tuottajamalli ja jos on, niin millainen. Tarkastelua täydentävinä kysymyksinä on: Millaisia muutoksia asiakasorganisaation prosesseissa tapahtuu sen siirtyessä tilaaja - tuottajamallin mukaiseksi tilaaja organisaatioiksi ja miten tuottajaorganisaatio organisoidaan siten, että se pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.
Tutkimuksessa on tehty kvalitatiivinen dokumenttianalyysi yliopistojen palvelukeskusta perustettaessa syntyneeseen valmistelumateriaaliin sekä osin aiheeseen liittyvään laajempaan dokumenttiaineistoon. Dokumenttianalyysiä on lisäksi tuettu ja täydennetty tutkijan suorittaman havainnoinnin avulla.
Yliopistojen palvelukeskusreformissa perustettavan palvelukeskuksen toiminta tulee perustumaan markkinaohjautuvuudesta johdettavaan tilaaja – tuottajamalliin. Reformissa kehitettävä malli sisältää kuitenkin monia markkinaehtoisuutta rajoittavia tekijöitä, minkä vuoksi se jää kauas puhtaasti markkinoiden ehdoilla toimivasta tilaaja – tuottajamallista. Keskeisimpiä palvelukeskuksen toimintamallin markkinaohjautuvuutta rajoittavia piirteitä on varsinaisen tilaajan ja tuottajan välisen palvelusopimuksen ulkopuolinen vahva ohjausrooli, toiminnan perustuminen näennäismarkkinoille, aidon kilpailun puute sekä se, että palvelukeskus ei itse ensi sijassa hyödy oman toimintansa kannattavuudesta.
Palvelukeskuksen valmistelutyössä on toiminnan kehittämisen apuna käytetty myös prosessien johtamisen teoriaa, jonka avulla on pyritty löytämään keinoja toiminnan tehostamiseksi. Näin on pystytty yhdenmukaistamaan ja virtaviivaistamaan yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja sekä määrittelemään tarkasti palvelukeskukselle siirtyvät tehtävät. Asiakkaiden tarpeet on otettu huomioon palvelukeskuksen valmistelun alusta lähtien ottamalla tulevat asiakasorganisaatiot tiiviisti mukaan valmistelutyöhön ja perustamalla koko palvelukeskuksen organisointi asiakaslähtöisiin tiimeihin.
Nyt perustettava palvelukeskusmalli on hyvä alku markkinaehtoisten toimintatapojen käyttöönotolle organisoitaessa yliopistojen tukitoimintoja uudelleen. Mielenkiintoista onkin nähdä miten asiassa edetään tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen onko yliopistojen palvelukeskusreformissa syntymässä tilaaja – tuottajamalli ja jos on, niin millainen. Tarkastelua täydentävinä kysymyksinä on: Millaisia muutoksia asiakasorganisaation prosesseissa tapahtuu sen siirtyessä tilaaja - tuottajamallin mukaiseksi tilaaja organisaatioiksi ja miten tuottajaorganisaatio organisoidaan siten, että se pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.
Tutkimuksessa on tehty kvalitatiivinen dokumenttianalyysi yliopistojen palvelukeskusta perustettaessa syntyneeseen valmistelumateriaaliin sekä osin aiheeseen liittyvään laajempaan dokumenttiaineistoon. Dokumenttianalyysiä on lisäksi tuettu ja täydennetty tutkijan suorittaman havainnoinnin avulla.
Yliopistojen palvelukeskusreformissa perustettavan palvelukeskuksen toiminta tulee perustumaan markkinaohjautuvuudesta johdettavaan tilaaja – tuottajamalliin. Reformissa kehitettävä malli sisältää kuitenkin monia markkinaehtoisuutta rajoittavia tekijöitä, minkä vuoksi se jää kauas puhtaasti markkinoiden ehdoilla toimivasta tilaaja – tuottajamallista. Keskeisimpiä palvelukeskuksen toimintamallin markkinaohjautuvuutta rajoittavia piirteitä on varsinaisen tilaajan ja tuottajan välisen palvelusopimuksen ulkopuolinen vahva ohjausrooli, toiminnan perustuminen näennäismarkkinoille, aidon kilpailun puute sekä se, että palvelukeskus ei itse ensi sijassa hyödy oman toimintansa kannattavuudesta.
Palvelukeskuksen valmistelutyössä on toiminnan kehittämisen apuna käytetty myös prosessien johtamisen teoriaa, jonka avulla on pyritty löytämään keinoja toiminnan tehostamiseksi. Näin on pystytty yhdenmukaistamaan ja virtaviivaistamaan yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja sekä määrittelemään tarkasti palvelukeskukselle siirtyvät tehtävät. Asiakkaiden tarpeet on otettu huomioon palvelukeskuksen valmistelun alusta lähtien ottamalla tulevat asiakasorganisaatiot tiiviisti mukaan valmistelutyöhön ja perustamalla koko palvelukeskuksen organisointi asiakaslähtöisiin tiimeihin.
Nyt perustettava palvelukeskusmalli on hyvä alku markkinaehtoisten toimintatapojen käyttöönotolle organisoitaessa yliopistojen tukitoimintoja uudelleen. Mielenkiintoista onkin nähdä miten asiassa edetään tulevaisuudessa.