Pirkanmaan joukkoliikenne uudessa maakuntamallissa: Hallinnollinen näkökulma
Huhtala, Leena (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Joukkoliikenne elää muutoksen aikakautta. Tuleva maakuntauudistus tulee vaikuttamaan joukkoliikenteen järjestämiseen. Erityisesti hallinnointi, resurssien järjestäminen sekä poliittinen toiminta ovat avaintekijöitä, jotka vaikuttavat tulevaan rakenteeseen. Tällä tutkimuksella selvitettiin Pirkanmaan joukkoliikenteen hallinnointia uudessa maakuntamallissa. Tutkimusta varten kerätyn aineiston pohjalta luotiin tulevaisuudenkuvia. Tulevaisuudenkuvat tarjoavat mahdollisuuden ratkaista joukkoliikenteen hallinnointi ja rahoitus. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina toimivat governance network-teoria sekä tulevaisuudentutkimus. Lisäksi tulevaisuudenkuvissa otettiin huomioon joukkoliikenteen konteksti. Tämän tutkimuksen kontekstina toimivat Ruotsin joukkoliikennemalli, lainsäädännön antamat raamit ja joukkoliikenne yleisellä tasolla. Liikennekaari voi muuttaa osaa lainsäädännöstä, jonka vuoksi sitä sivutaan tutkimuksessa.
Tutkimuskysymyksissä selvitetään millaisia tulevaisuudenkuvia voi muodostua ja miten tulevaisuudenkuvat tulevat vaikuttamaan joukkoliikenteen järjestämiseen. Tutkimusta varten luotiin kolme eri tulevaisuudenkuvaa. Jatkumo-tulevaisuudenkuvassa joukkoliikennetoiminta jatkuu samanlaisena, kahden toimivaltaisen viranomaisen Tampereen kaupungin ja ELY-keskukselta tehtävät saavan maakunnan alaisena. Maakunta-tulevaisuudenkuvassa joukkoliikenteen uudeksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi nousisi yksin maakunta. Tampere-tulevaisuudenkuvassa, Tampereen kaupunki ottaa joukkoliikenteen hallinnoinnin vastuulleen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, mutta tutkimuksessa hyödynnettiin myös systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen empiria kerättiin kuudella puolistrukturoidulla asiantuntijahaastattelulla. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti Pirkanmaan joukkoliikenneosaajiin, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä tulevaisuudenkuva sopisi parhaiten Pirkanmaalle. Haastatteluaineistosta tehtiin SWOT-analyysi.
Haastatteluista selvisi, että enemmistö asiantuntijoista haluaisi yhden joukkoliikenneviranomaisen, joka olisi Tampereen kaupunki. Kuitenkaan mikään tulevaisuudenkuva ei ollut täydellinen. Erityisenä heikkoutena Jatkumo-tulevaisuudenkuvassa on joukkoliikenteen kehityksen pysähtyneisyys ja kahden viranomaisen yhteistyö sekä päällekkäiset tehtävät. Maakunta-tulevaisuudenkuvassa huolena on erityisesti rahoittaminen ja uuden hallintotason tehtävät sekä osaaminen. Tampere-tulevaisuudenkuvassa tuli esille, että päätöksentekoelin tarvitsee uudistusta, mikäli se halutaan integroida osaksi hallintoelintä. Tutkimuksessa tehtiin päätelmä, että joukkoliikennettä voidaan toteuttaa kahden toimijan mallilla, koska liikennettä voidaan tuottaa siellä, missä joukkoja on ja samalla yhdistellä liikennettä myös muihin kuljetuksiin. Kahden toimivaltaisen viranomaisen malli toimii parhaiten siten, että Tampereen kaupunki ottaa koko maakunnan joukkoliikennetehtävät vastuulleen ja maakunta huolehtii lakisääteisistä tehtävistä, kuten myös kuntien koulukuljetuksista siinä määrin, kuin kunnat haluavat. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vastaisuudessa yhden toimijan malli on paras ratkaisu ja tällöin toimivaltainen viranomainen on Tampereen kaupunki, joka on jo huolehtinut joukkoliikenneviranomaisen tehtävistä
Tutkimuskysymyksissä selvitetään millaisia tulevaisuudenkuvia voi muodostua ja miten tulevaisuudenkuvat tulevat vaikuttamaan joukkoliikenteen järjestämiseen. Tutkimusta varten luotiin kolme eri tulevaisuudenkuvaa. Jatkumo-tulevaisuudenkuvassa joukkoliikennetoiminta jatkuu samanlaisena, kahden toimivaltaisen viranomaisen Tampereen kaupungin ja ELY-keskukselta tehtävät saavan maakunnan alaisena. Maakunta-tulevaisuudenkuvassa joukkoliikenteen uudeksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi nousisi yksin maakunta. Tampere-tulevaisuudenkuvassa, Tampereen kaupunki ottaa joukkoliikenteen hallinnoinnin vastuulleen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, mutta tutkimuksessa hyödynnettiin myös systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen empiria kerättiin kuudella puolistrukturoidulla asiantuntijahaastattelulla. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti Pirkanmaan joukkoliikenneosaajiin, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä tulevaisuudenkuva sopisi parhaiten Pirkanmaalle. Haastatteluaineistosta tehtiin SWOT-analyysi.
Haastatteluista selvisi, että enemmistö asiantuntijoista haluaisi yhden joukkoliikenneviranomaisen, joka olisi Tampereen kaupunki. Kuitenkaan mikään tulevaisuudenkuva ei ollut täydellinen. Erityisenä heikkoutena Jatkumo-tulevaisuudenkuvassa on joukkoliikenteen kehityksen pysähtyneisyys ja kahden viranomaisen yhteistyö sekä päällekkäiset tehtävät. Maakunta-tulevaisuudenkuvassa huolena on erityisesti rahoittaminen ja uuden hallintotason tehtävät sekä osaaminen. Tampere-tulevaisuudenkuvassa tuli esille, että päätöksentekoelin tarvitsee uudistusta, mikäli se halutaan integroida osaksi hallintoelintä. Tutkimuksessa tehtiin päätelmä, että joukkoliikennettä voidaan toteuttaa kahden toimijan mallilla, koska liikennettä voidaan tuottaa siellä, missä joukkoja on ja samalla yhdistellä liikennettä myös muihin kuljetuksiin. Kahden toimivaltaisen viranomaisen malli toimii parhaiten siten, että Tampereen kaupunki ottaa koko maakunnan joukkoliikennetehtävät vastuulleen ja maakunta huolehtii lakisääteisistä tehtävistä, kuten myös kuntien koulukuljetuksista siinä määrin, kuin kunnat haluavat. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vastaisuudessa yhden toimijan malli on paras ratkaisu ja tällöin toimivaltainen viranomainen on Tampereen kaupunki, joka on jo huolehtinut joukkoliikenneviranomaisen tehtävistä