Suomalaisten sijoitusrahastojen suorituskyky ja markkina-ajoitus:
Heikkilä, Anne (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on verrata suomalaisten osake- ja yhdistelmärahastojen suorituskykyä ja markkina-ajoitusta vuosina 1996-2000, käyttäen vertailuindeksinä HEX-portfoliotuottoindeksiä. Tarkasteluihin on otettu myös mukaan satunnaisotannalla muodostettu portfolio ja selvitetään pystyvätkö rahastot ansaitsemaan paremmin kuin satunnaisotos tai menestymään paremmin markkina-ajoituksessaan. Tutkielman aineisto on Vaasan yliopiston rahastotietokannasta.
Rahastosijoitusten suorituskykyä analysoidaan kuudella eri menetelmällä: tuottoprosentilla, Jensenin alfalla, Treynorin ja Sharpen indeksillä, M2:lla ja Appraisal-indeksillä. Pearsonin järjestykorrelaatiokertoimen avulla tutkitaan eri menetelmien yhdenmukaisuutta ja eroavaisuutta. Markkina-ajoitusta tutkitaan Treynorin ja Mazuyn kvadraattisella regressiomallilla ja Henrikssonin ja Mertonin dummy-muuttujaregressiomallilla sekä autokorrelaatiota Durbin-Watson testillä.
Tuottoprosentin ja eri riskikorjattujen mittareiden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Yhdellä osakerahastolla ja kolmella yhdistelmärahastolla oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen suorituskyky. Satunnaisesti muodostettu portfolio menestyi suorituskyvyssään heikommin kuin rahastot. Treynorin ja Mazuyin regressiomallilla yksi osakerahasto sekä satunnaisotos onnistuivat markkina-ajoituksessaan. Henrikssonin ja Mertonin regressiomallilla yksi yhdistelmärahasto sekä satunnaisotos onnistuivat markkina-ajoituksessaan.
Rahastosijoitusten suorituskykyä analysoidaan kuudella eri menetelmällä: tuottoprosentilla, Jensenin alfalla, Treynorin ja Sharpen indeksillä, M2:lla ja Appraisal-indeksillä. Pearsonin järjestykorrelaatiokertoimen avulla tutkitaan eri menetelmien yhdenmukaisuutta ja eroavaisuutta. Markkina-ajoitusta tutkitaan Treynorin ja Mazuyn kvadraattisella regressiomallilla ja Henrikssonin ja Mertonin dummy-muuttujaregressiomallilla sekä autokorrelaatiota Durbin-Watson testillä.
Tuottoprosentin ja eri riskikorjattujen mittareiden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Yhdellä osakerahastolla ja kolmella yhdistelmärahastolla oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen suorituskyky. Satunnaisesti muodostettu portfolio menestyi suorituskyvyssään heikommin kuin rahastot. Treynorin ja Mazuyin regressiomallilla yksi osakerahasto sekä satunnaisotos onnistuivat markkina-ajoituksessaan. Henrikssonin ja Mertonin regressiomallilla yksi yhdistelmärahasto sekä satunnaisotos onnistuivat markkina-ajoituksessaan.