Analys av semantiska och pragmatiska förändringar i översättningar till svenska av sagor av Mauri Kunnas
Havusela, Anna-Riikka (2011)
Havusela, Anna-Riikka
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimusaiheenani on Mauri Kunnaksen kirjat Seitsemän koiraveljestä (2002) ja Robin Hood (2009) ja Lars Huldénin ja Janina Orlovin niistä tekemät käännökset sekä kään-nöksissä esiintyvät merkittävät lisäykset ja poisjätöt, epätarkkuudet, suoranaiset virheet sekä pragmaattiset muutokset. Tarkoituksenani on tutkia muuttavatko kääntäjien teke-mät muutokset alkuperäissatujen sisältöä ja pohtia mistä nämä muutokset mahdollisesti johtuvat. Lisäksi tutkin onko toinen kääntäjistä tehnyt enemmän merkittäviä muutoksia kuin toinen, ja vaikuttaako jokin muutoslaji tyypilliseltä jommallekummalle kääntäjistä. Kiinnitän huomiota myös huomattavimpien muutosten lukumäärään sekä lisäysten ja poisjättöjen pituuteen, eli siihen ovatko ne lauseita, virkkeitä vai yksittäisiä tai useampia sanoja.
Teoriaosassa tarkastelen lyhyesti käännösprosessia ja sen eri vaiheita, minkä jälkeen perehdyn hieman tarkemmin käännösten muokkaamiseen, lisäyksiin, poisjättöihin, epä-tarkkuuksiin ja suoranaisiin virheisiin. Lisäksi otan esiin lasten- ja kuvakirjojen kääntä-misen, kääntämisen kulttuurisidonnaisuuden ja käännösten arvioinnin. Analyysivaiheessa luokittelen merkittävimmät lisäykset Rune Ingon jaottelun mukaan semanttisiin ja eksplisiittisiin lisäyksiin ja poisjätöt semanttisiin sekä implisiittisiin poisjättöihin. Lisäksi esittelen myös huomattavimmat epätarkkuudet, virheet ja pragmaattiset muutokset. Esimerkkien kautta pohdin muutosten vaikutusta alkuperäissatujen sisältöihin sekä mahdollisia syitä kääntäjien tekemiin muutoksiin. Tutkimukseni on suurimmaksi osaksi kvalitatiivinen, mutta olen käyttänyt myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää laskies-sani mm. muutosten lukumäärät ja esittämällä ne taulukoin.
Vertailusta käy ilmi, että molemmat kääntäjät ovat tehneet suhteellisen paljon muutok-sia. Tutkimusmateriaalista olen löytänyt yhteensä 76 merkittävää muutosta, joista 32 koskee lisäyksiä, 18 poisjättöjä, 16 epätarkkuuksia, 3 suoranaisia virheitä ja 7 pragmaat-tisia muutoksia. Kummankaan sadun sisältö ei ole muutoksista huolimatta kuitenkaan muuttunut huomattavan paljon. Kääntäjien välillä ei ole kovinkaan suurta eroa mitä tulee lisäyksiin, pragmaattisiin muutoksiin ja virheisiin, mutta Huldén on tehnyt huomattavasti enemmän poisjättöjä ja epätarkkuuksia kuin Orlov. Huldén on tehnyt melko tasaisesti sekä lisäyksiä, poisjättöjä että epätarkkuuksia, virheiden ja pragmaattisten muutosten jäädessä vähäisiksi. Orlov taas on tehnyt suhteessa eniten lisäyksiä muiden muutosten lukumäärien jäädessä pieniksi. Suurin osa kääntäjien tekemistä muutoksista koskee sanoja, harvempi lauseita tai kokonaisia virkkeitä.
Teoriaosassa tarkastelen lyhyesti käännösprosessia ja sen eri vaiheita, minkä jälkeen perehdyn hieman tarkemmin käännösten muokkaamiseen, lisäyksiin, poisjättöihin, epä-tarkkuuksiin ja suoranaisiin virheisiin. Lisäksi otan esiin lasten- ja kuvakirjojen kääntä-misen, kääntämisen kulttuurisidonnaisuuden ja käännösten arvioinnin. Analyysivaiheessa luokittelen merkittävimmät lisäykset Rune Ingon jaottelun mukaan semanttisiin ja eksplisiittisiin lisäyksiin ja poisjätöt semanttisiin sekä implisiittisiin poisjättöihin. Lisäksi esittelen myös huomattavimmat epätarkkuudet, virheet ja pragmaattiset muutokset. Esimerkkien kautta pohdin muutosten vaikutusta alkuperäissatujen sisältöihin sekä mahdollisia syitä kääntäjien tekemiin muutoksiin. Tutkimukseni on suurimmaksi osaksi kvalitatiivinen, mutta olen käyttänyt myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää laskies-sani mm. muutosten lukumäärät ja esittämällä ne taulukoin.
Vertailusta käy ilmi, että molemmat kääntäjät ovat tehneet suhteellisen paljon muutok-sia. Tutkimusmateriaalista olen löytänyt yhteensä 76 merkittävää muutosta, joista 32 koskee lisäyksiä, 18 poisjättöjä, 16 epätarkkuuksia, 3 suoranaisia virheitä ja 7 pragmaat-tisia muutoksia. Kummankaan sadun sisältö ei ole muutoksista huolimatta kuitenkaan muuttunut huomattavan paljon. Kääntäjien välillä ei ole kovinkaan suurta eroa mitä tulee lisäyksiin, pragmaattisiin muutoksiin ja virheisiin, mutta Huldén on tehnyt huomattavasti enemmän poisjättöjä ja epätarkkuuksia kuin Orlov. Huldén on tehnyt melko tasaisesti sekä lisäyksiä, poisjättöjä että epätarkkuuksia, virheiden ja pragmaattisten muutosten jäädessä vähäisiksi. Orlov taas on tehnyt suhteessa eniten lisäyksiä muiden muutosten lukumäärien jäädessä pieniksi. Suurin osa kääntäjien tekemistä muutoksista koskee sanoja, harvempi lauseita tai kokonaisia virkkeitä.