Lasten oikeudet huostaanottoprosessissa
Havukainen, Satu (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Perus- ja ihmisoikeudet ovat tärkeä osa oikeusjärjestelmäämme, johon kuuluvat myös lasten oikeudet, jotka ovat nousseet paremmin esiin vasta 1990-luvulla kansainvälisten ihmisoikeussopimusten myötä. Lasten erityiseen asemaan liittyy olennaisesti huostaanottoprosessi, jossa tulee taata oikeusturvan toteutuminen. Huostaanottotapausten kasvaessa ja yhteiskunnan kehittyessä on tärkeää, että lainsäädäntö vastaa muuttuvia tarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriö asettikin 2005 työryhmän valmistelemaan ehdotusta uudeksi lastensuojelulaiksi, jonka tarkoituksena on muun muassa turvata lapsen edun huomioiminen ja parantaa lapsen ja vanhempien oikeusturvaa. Tämän pohjalta on valmistunut vuoden 2006 lopulla hallituksen esitys lastensuojelulaiksi, ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta.
Tutkielman tavoitteena on selventää lapsen oikeuksia, esimerkiksi kuulemista, ja huostaanottomenettelyyn liittyviä käsitteitä, erityisesti lapsen etua, joka on lähtökohtana kaikissa lastensuojelutoimissa. Tutkimuksen päätarkoituksena on selventää huostaanottoprosessia ja ottaa huomioon lapsen oikeudet koko tutkimuksen ajan. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, mitkä ovat laissa säädetyt oikeudet huostaanottopro-sessissa lapsen intressistä. Tarkoituksena on lain tavoitteen kautta tarkastella huostaanottoa ja ottaa huomioon menettelylliset takeet. Tarkoituksena on myös arvioida oikeuksien toteutumista oikeustapausten ja tutkimusten perusteella. Uuden lastensuojelulakiesityksen tärkeimpiä säännöksiä käydään läpi ja niiden mahdollisia vaikutuksia pyritään arvioimaan.
Tutkielma on pääosin hallinto- ja sosiaalioikeudellinen tutkimus, jonka ydin muodostuu hallinnollisesta huostaanottoprosessista. Tässä metodologialtaan oikeusdogmaattisessa työssä on tarkoitus systematisoida ja tulkita lasten oikeuksiin ja erityisesti huostaanottoprosessiin liittyvää lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Tärkeää on erityisesti oikeusturva ja huostaanottomenettely, johon liittyy muun muassa lapsen kuuleminen. Kuulemisesta on säännelty eri laeissa, mutta tutkimuksen kannalta tärkein säädös on voimassa oleva lastensuojelulaki. Tulevaisuutta suuntaa hallituksen esitys uudeksi lastensuojelulaiksi, jonka ehdotukset erityisesti huostaanottomenettelystä otetaan huomioon. Tutkimusaineisto koostuu näiden lisäksi pääosin kotimaisesta oikeuskirjallisuudesta, lainsäädännöstä ja lainvalmisteluaineistosta, kansainvälisistä ihmisoi-keussopimuksista ja kansallisista ja kansainvälisistä oikeustapauksista. Sosiaalialan aineistoa on tutkimuksen luonteen vuoksi myös käytetty, mutta tarkoituksena on pysyä oikeudellisessa näkökulmassa erityisesti aineiston lapsiin vaikuttavat kohdat huomioiden.
Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille ja tämän lisäksi on olemassa erityisiä lapsia koskevia oikeuksia. Huostaanotto puuttuu radikaalisti perhe-elämän suojaan, minkä vuoksi on tärkeää, että huostaanottomenettelyssä säännellyt oikeudet, esimerkiksi suojelu ja kuuleminen, toteutuvat. Jos lapsen etu toteutuu, voivat myös lapsen oikeudet toteutua. Oikeuksien todellinen toteutuminen on mahdollista vain, jos lapsella on mahdollisuus osallistua häntä koskevien asioiden ratkaisuun. Uudessa lastensuojelulakiesityksessä ehdotetaan lapsen oikeusturvaa parantavia uudistuksia, esimerkiksi päätöksentekoa lautakunnan sijaan hallinto-oikeudessa lapsen tahdonvastaista huostaanottoa koskevissa asioissa. Lastensuojelulaki antaa puitteet, jonka mukaan toimia. Kun lainsäädäntö on kunnossa, on varmistettava, että säännökset toteutuvat myös käytännössä. Nähtäväksi jää, kuinka uusi lastensuojelulaki pystyy käytännössä turvaamaan lapsen oikeudet huostaanottoprosessissa.
Tutkielman tavoitteena on selventää lapsen oikeuksia, esimerkiksi kuulemista, ja huostaanottomenettelyyn liittyviä käsitteitä, erityisesti lapsen etua, joka on lähtökohtana kaikissa lastensuojelutoimissa. Tutkimuksen päätarkoituksena on selventää huostaanottoprosessia ja ottaa huomioon lapsen oikeudet koko tutkimuksen ajan. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, mitkä ovat laissa säädetyt oikeudet huostaanottopro-sessissa lapsen intressistä. Tarkoituksena on lain tavoitteen kautta tarkastella huostaanottoa ja ottaa huomioon menettelylliset takeet. Tarkoituksena on myös arvioida oikeuksien toteutumista oikeustapausten ja tutkimusten perusteella. Uuden lastensuojelulakiesityksen tärkeimpiä säännöksiä käydään läpi ja niiden mahdollisia vaikutuksia pyritään arvioimaan.
Tutkielma on pääosin hallinto- ja sosiaalioikeudellinen tutkimus, jonka ydin muodostuu hallinnollisesta huostaanottoprosessista. Tässä metodologialtaan oikeusdogmaattisessa työssä on tarkoitus systematisoida ja tulkita lasten oikeuksiin ja erityisesti huostaanottoprosessiin liittyvää lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Tärkeää on erityisesti oikeusturva ja huostaanottomenettely, johon liittyy muun muassa lapsen kuuleminen. Kuulemisesta on säännelty eri laeissa, mutta tutkimuksen kannalta tärkein säädös on voimassa oleva lastensuojelulaki. Tulevaisuutta suuntaa hallituksen esitys uudeksi lastensuojelulaiksi, jonka ehdotukset erityisesti huostaanottomenettelystä otetaan huomioon. Tutkimusaineisto koostuu näiden lisäksi pääosin kotimaisesta oikeuskirjallisuudesta, lainsäädännöstä ja lainvalmisteluaineistosta, kansainvälisistä ihmisoi-keussopimuksista ja kansallisista ja kansainvälisistä oikeustapauksista. Sosiaalialan aineistoa on tutkimuksen luonteen vuoksi myös käytetty, mutta tarkoituksena on pysyä oikeudellisessa näkökulmassa erityisesti aineiston lapsiin vaikuttavat kohdat huomioiden.
Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille ja tämän lisäksi on olemassa erityisiä lapsia koskevia oikeuksia. Huostaanotto puuttuu radikaalisti perhe-elämän suojaan, minkä vuoksi on tärkeää, että huostaanottomenettelyssä säännellyt oikeudet, esimerkiksi suojelu ja kuuleminen, toteutuvat. Jos lapsen etu toteutuu, voivat myös lapsen oikeudet toteutua. Oikeuksien todellinen toteutuminen on mahdollista vain, jos lapsella on mahdollisuus osallistua häntä koskevien asioiden ratkaisuun. Uudessa lastensuojelulakiesityksessä ehdotetaan lapsen oikeusturvaa parantavia uudistuksia, esimerkiksi päätöksentekoa lautakunnan sijaan hallinto-oikeudessa lapsen tahdonvastaista huostaanottoa koskevissa asioissa. Lastensuojelulaki antaa puitteet, jonka mukaan toimia. Kun lainsäädäntö on kunnossa, on varmistettava, että säännökset toteutuvat myös käytännössä. Nähtäväksi jää, kuinka uusi lastensuojelulaki pystyy käytännössä turvaamaan lapsen oikeudet huostaanottoprosessissa.