Asukashyvinvointia määrittävät tekijät asuinalueella
Haapaniemi, Essi (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomalaisessa yhdyskuntasuunnittelussa on viime vuosien aikana annettu enemmän painoarvoa asukas- lähtöisen tutkimuksen tarpeelle. Vuodesta 2017 lähtien myös Suomen Asuntomessut uudistavat strategiansa asukaslähtöisemmäksi muun muassa omalla tutkimustoiminnallaan sekä Mikkelin kesän 2017 asuntomessuilla, jossa teemana on asukkaiden hyvinvointi.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ja miten asuinalueen eri tekijät vaikuttavat asumisesta lähtöisin olevaan asukkaiden hyvinvointiin sekä miten asuinalueita tulisi kehittää, jotta ne tukisivat mahdollisimman hyvin asukashyvinvointia. Lisäksi tarkastellaan asuntomessualueiden roolia alkuperäisen kaupunkirakenteen täydentäjänä ja miten asuntomessuilla on onnistuttu asumisen laadun parantamisessa kohdaten asukkaiden toiveet. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan asumista, asukkaita ja asukaslähtöisyyttä koskevaa aiempaa tieteellistä hyvinvointitutkimusta ja kirjallisuutta. Lisäksi tarkastellaan teemoittain asuinalueen eri tekijöitä sekä millaisia vaikutuksia niillä mahdollisesti on suhteessa asukkaiden kokemaan hyvinvointiin.
Suomen Asuntomessujen kustantaman asukaskyselytutkimuksen avulla toteutettiin pro gradu -tutkielman empiirinen osuus, jonka tiedonkeruu ulkoistettiin Norstat-tutkimusyritykselle. Asukaskyselyn kohderyhminä ovat Tampereen Vuoreksen, Vaasan Suvilahden ja Espoon Kauklahden asuntomessualueet naapuri- alueineen. Kyselytutkimus toteutettiin kevään 2017 aikana. Tutkimuksen otanta oli 172 vastaajaa 782 vastaajaan tilastollisesta perusjoukosta. Kyselytutkimuksen lisäksi haastattelin kohdealueiden asukasyhdistysten puheenjohtajia.
Kohdealueiden vastauksien perusteella hyvä asuminen tarkoittaa asukkaiden tarpeet kohtaavaa asumista saavutettavalla ja viihtyisällä asuinalueella, joka on rauhallinen ja luonnonläheinen. Tutkimus osoitti kyselyyn vastanneiden asukkaiden asuvan pääasiassa heidän tarpeitaan vastaavasti ja asumistyytyväisyyttään ja hyvinvointiaan tukien sellaisissa olosuhteissa, jotka myös vastaavat heidän näkemyksiään hyvästä asumisesta. Kyselyn tulosten perusteella Suomen Asuntomessut on myös onnistunut parantamaan alueiden viihtyisyyttä tarjoten uudenlaisia asumispuitteita tukien samalla integroitumista aiempaan kaupunki- rakenteeseen, mikä on vaikuttanut myös naapurialueiden kehitystä edistäen.
Tutkimuksen perusteella asukashyvinvointi tarkoittaa alueen tarjontojen ja olosuhteiden sopimista asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin, jotka muodostavat heidän näkemyksensä hyvästä asumisesta. Tulokset osoittivat myös sen, että tarpeiltaan samanlaisilla ihmisillä on taipumus kerääntyä asumaan samoille asuinalueille, mikä tukee ajatusta ihmisen hakeutuvan hänen tai perheensä hyvinvointiaan tukevaan asuinympäristöön. Tästä syystä asukashyvinvoinnin edistämisen kannalta on merkittävintä saada kohtaa- maan asukkaat ja heidän tarpeitaan vastaavat asuinalueet. Osallistamisella ja yhteissuunnittelulla on tärkeä osa asuinalueiden kehittämisessä ja asukkaiden sitouttamisessa.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ja miten asuinalueen eri tekijät vaikuttavat asumisesta lähtöisin olevaan asukkaiden hyvinvointiin sekä miten asuinalueita tulisi kehittää, jotta ne tukisivat mahdollisimman hyvin asukashyvinvointia. Lisäksi tarkastellaan asuntomessualueiden roolia alkuperäisen kaupunkirakenteen täydentäjänä ja miten asuntomessuilla on onnistuttu asumisen laadun parantamisessa kohdaten asukkaiden toiveet. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan asumista, asukkaita ja asukaslähtöisyyttä koskevaa aiempaa tieteellistä hyvinvointitutkimusta ja kirjallisuutta. Lisäksi tarkastellaan teemoittain asuinalueen eri tekijöitä sekä millaisia vaikutuksia niillä mahdollisesti on suhteessa asukkaiden kokemaan hyvinvointiin.
Suomen Asuntomessujen kustantaman asukaskyselytutkimuksen avulla toteutettiin pro gradu -tutkielman empiirinen osuus, jonka tiedonkeruu ulkoistettiin Norstat-tutkimusyritykselle. Asukaskyselyn kohderyhminä ovat Tampereen Vuoreksen, Vaasan Suvilahden ja Espoon Kauklahden asuntomessualueet naapuri- alueineen. Kyselytutkimus toteutettiin kevään 2017 aikana. Tutkimuksen otanta oli 172 vastaajaa 782 vastaajaan tilastollisesta perusjoukosta. Kyselytutkimuksen lisäksi haastattelin kohdealueiden asukasyhdistysten puheenjohtajia.
Kohdealueiden vastauksien perusteella hyvä asuminen tarkoittaa asukkaiden tarpeet kohtaavaa asumista saavutettavalla ja viihtyisällä asuinalueella, joka on rauhallinen ja luonnonläheinen. Tutkimus osoitti kyselyyn vastanneiden asukkaiden asuvan pääasiassa heidän tarpeitaan vastaavasti ja asumistyytyväisyyttään ja hyvinvointiaan tukien sellaisissa olosuhteissa, jotka myös vastaavat heidän näkemyksiään hyvästä asumisesta. Kyselyn tulosten perusteella Suomen Asuntomessut on myös onnistunut parantamaan alueiden viihtyisyyttä tarjoten uudenlaisia asumispuitteita tukien samalla integroitumista aiempaan kaupunki- rakenteeseen, mikä on vaikuttanut myös naapurialueiden kehitystä edistäen.
Tutkimuksen perusteella asukashyvinvointi tarkoittaa alueen tarjontojen ja olosuhteiden sopimista asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin, jotka muodostavat heidän näkemyksensä hyvästä asumisesta. Tulokset osoittivat myös sen, että tarpeiltaan samanlaisilla ihmisillä on taipumus kerääntyä asumaan samoille asuinalueille, mikä tukee ajatusta ihmisen hakeutuvan hänen tai perheensä hyvinvointiaan tukevaan asuinympäristöön. Tästä syystä asukashyvinvoinnin edistämisen kannalta on merkittävintä saada kohtaa- maan asukkaat ja heidän tarpeitaan vastaavat asuinalueet. Osallistamisella ja yhteissuunnittelulla on tärkeä osa asuinalueiden kehittämisessä ja asukkaiden sitouttamisessa.