Von 'Traumnovelle' zu 'Unikertomus' – Eine übersetzungskritische Betrachtung von Arthur Schnitzlers Novelle
Haapalainen, Satu (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmani tavoitteena on selvittää, minkälainen ekvivalenssisuhde Arthur Schnitzlerin 1926 julkaistun Traumnovellen ja 1999 ilmestyneen Oili Suomisen suomentaman Unikertomuksen välillä vallitsee. Tarkoituksenani on tutkia lähinnä makrokontekstia, ei niinkään harjoittaa virheanalyysiä. Menetelmäni tämän tavoitteen saavuttamiseksi on käännöskritiikki, jonka kokoan eri tutkijoiden teorioista.
Käsittelen tutkielmassani niin kirjallisuuden kääntämistä, ekvivalenssi-käsitteen määrittelyvaikeuksia sekä tyyppejä kuin myös eri tapoja harjoittaa käännöskritiikkiä. Analyysiosuudessa määrittelen lähtö- ja kohdetekstin tekstityypin sekä kerään kummastakin tekstistä kahteen matriisiin mahdollisesti lukijan huomion herättäviä aspekteja, esim. sanontoja ja sosio-kulttuurisia tunnusmerkkejä. Tarkastelen kääntäjän näiden aspektien suhteen tekemiä ratkaisuja kielellisestä ja pragmaattisesta näkökulmasta. Lopuksi tutkin, mikä ekvivalenssisuhde lähtö- ja kohdetekstin välillä analyysin perusteella vallitsee.
Analyysin tuloksista voidaan todeta, että Traumnovellen ja Unikertomuksen välinen ekvivalenssisuhde koostuu kaikista tutkielmassani mainituista ekvivalenssityypeistä. Näistä tärkeimmiksi muodostuvat muodollis-esteettinen ja konnotatiivinen ekvivalenssi. Tutkielmastani käy ilmi, että Unikertomuksen voidaan todeta vastaavan lähtötekstiä. Kääntäjä onnistuu välittämään lähtötekstin tyylin, aikakauden ja tunnelman kohdetekstiin ja sitä myötä tarjoamaan kohdetekstin lukijalle samanlaisen luku-elämyksen, kuin minkä lähtötekstin lukija saa. Ei kuitenkaan voida sanoa, että käyttämäni tutkimusmenetelmä olisi täysin objektiivinen. Käännöskritiikissä on aina otettava huomioon, että myös kriitikko tulkitsee tekstiä omista hermeneuttisista lähtökohdistaan ja on näin ollen subjektiivinen tekijä käännöstä arvioitaessa.
Käsittelen tutkielmassani niin kirjallisuuden kääntämistä, ekvivalenssi-käsitteen määrittelyvaikeuksia sekä tyyppejä kuin myös eri tapoja harjoittaa käännöskritiikkiä. Analyysiosuudessa määrittelen lähtö- ja kohdetekstin tekstityypin sekä kerään kummastakin tekstistä kahteen matriisiin mahdollisesti lukijan huomion herättäviä aspekteja, esim. sanontoja ja sosio-kulttuurisia tunnusmerkkejä. Tarkastelen kääntäjän näiden aspektien suhteen tekemiä ratkaisuja kielellisestä ja pragmaattisesta näkökulmasta. Lopuksi tutkin, mikä ekvivalenssisuhde lähtö- ja kohdetekstin välillä analyysin perusteella vallitsee.
Analyysin tuloksista voidaan todeta, että Traumnovellen ja Unikertomuksen välinen ekvivalenssisuhde koostuu kaikista tutkielmassani mainituista ekvivalenssityypeistä. Näistä tärkeimmiksi muodostuvat muodollis-esteettinen ja konnotatiivinen ekvivalenssi. Tutkielmastani käy ilmi, että Unikertomuksen voidaan todeta vastaavan lähtötekstiä. Kääntäjä onnistuu välittämään lähtötekstin tyylin, aikakauden ja tunnelman kohdetekstiin ja sitä myötä tarjoamaan kohdetekstin lukijalle samanlaisen luku-elämyksen, kuin minkä lähtötekstin lukija saa. Ei kuitenkaan voida sanoa, että käyttämäni tutkimusmenetelmä olisi täysin objektiivinen. Käännöskritiikissä on aina otettava huomioon, että myös kriitikko tulkitsee tekstiä omista hermeneuttisista lähtökohdistaan ja on näin ollen subjektiivinen tekijä käännöstä arvioitaessa.