Organisaatiomuutoksen merkitykset yksikön henkiselle pääomalle
Haapakorva, Antti (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda ymmärrystä siitä, miten organisaatiomuutos vaikuttaa muutoksen kohteena olevan yksikön henkiseen pääomaan ja mitä merkityksiä muutoksella työyhteisön henkisen pääoman kannalta on. Työn näkökulma on siis henkilöstön kannalta asiaa tarkasteleva. Näin ollen tutkimuksen tarkoituksena on myös havaita muutoksen henkilöstölle asettamia paineita, ja tarjota muutosjohtajille ajattelumalleja, joiden avulla muutos pystytään toteuttamaan yhä tehokkaammin ilman ei-toivottuja vaikutuksia henkilöstön keskuudessa. Tutkimuksessa käytettiin apuna esimerkkiorganisaatiota, jossa hiljattain toteutettiin suuri rakenteellinen organisaatiomuutos.
Tarkoitukseen pyrittiin teoreettisen tiedon ja kaksiosaisen empiirisen analyysin yhdistämisellä. Teoriassa pyrkimyksenä oli luoda tietämystä toisaalta muutosjohtamisen teorian, toisaalta henkisen pääoman teorian kannalta, sekä näiden pohjalta rakentaa empiirinen tutkimus. Muutosjohtamisen osuudessa tarkasteltiin yleisesti aihealueeseen liittyviä teemoja sekä nostettiin esiin esimerkkiorganisaatiolle ominaisia piirteitä; tässä käytettiin apuna muutoksessa mukana olleiden henkilöiden haastatteluja. Henkisen pääoman teoriaosuudessa aihealue jaettiin sitoutumiseen, suoritukseen ja motivaatioon, luottamukseen ja työtyytyväisyyteen. Empiriassa yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tiedonkeruu ja analyysi siten, että koko tutkimusjoukolle jaettiin ensin monipuolinen kyselylomake. Tämän jälkeen organisaation eri tasoilta valittiin kymmenen henkilöä joita teemahaastateltiin. Lopuksi empiiriset aineistot yhdistettiin kokonaisanalyysiksi.
Tutkimuksella havaittiin muutosjohtamisen haasteellisuus sekä se, että henkinen pääoma heikkenee erittäin herkästi muutoksen seurauksena. Tällä on paljon merkityksiä työyhteisön kannalta, sillä esimerkiksi työtyytyväisyys, sitoutuminen ja luottamus johtoa kohtaan olivat vähentyneet selvästi muutoksen seurauksena esimerkkiorganisaatiossa, ja tämä oli johtanut tietyntyyppiseen kyynisyyteen, jonka vaarana on johtaa työhalun ja –tehon laskuun. Keinoina tällaisten ei-toivottujen vaikutusten välttämiseksi nähtiin erityisesti työntekijöiden osallistaminen muutokseen, sekä työn rikastamisen teorian tarjoaminen työkalujen käyttäminen.
Tarkoitukseen pyrittiin teoreettisen tiedon ja kaksiosaisen empiirisen analyysin yhdistämisellä. Teoriassa pyrkimyksenä oli luoda tietämystä toisaalta muutosjohtamisen teorian, toisaalta henkisen pääoman teorian kannalta, sekä näiden pohjalta rakentaa empiirinen tutkimus. Muutosjohtamisen osuudessa tarkasteltiin yleisesti aihealueeseen liittyviä teemoja sekä nostettiin esiin esimerkkiorganisaatiolle ominaisia piirteitä; tässä käytettiin apuna muutoksessa mukana olleiden henkilöiden haastatteluja. Henkisen pääoman teoriaosuudessa aihealue jaettiin sitoutumiseen, suoritukseen ja motivaatioon, luottamukseen ja työtyytyväisyyteen. Empiriassa yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tiedonkeruu ja analyysi siten, että koko tutkimusjoukolle jaettiin ensin monipuolinen kyselylomake. Tämän jälkeen organisaation eri tasoilta valittiin kymmenen henkilöä joita teemahaastateltiin. Lopuksi empiiriset aineistot yhdistettiin kokonaisanalyysiksi.
Tutkimuksella havaittiin muutosjohtamisen haasteellisuus sekä se, että henkinen pääoma heikkenee erittäin herkästi muutoksen seurauksena. Tällä on paljon merkityksiä työyhteisön kannalta, sillä esimerkiksi työtyytyväisyys, sitoutuminen ja luottamus johtoa kohtaan olivat vähentyneet selvästi muutoksen seurauksena esimerkkiorganisaatiossa, ja tämä oli johtanut tietyntyyppiseen kyynisyyteen, jonka vaarana on johtaa työhalun ja –tehon laskuun. Keinoina tällaisten ei-toivottujen vaikutusten välttämiseksi nähtiin erityisesti työntekijöiden osallistaminen muutokseen, sekä työn rikastamisen teorian tarjoaminen työkalujen käyttäminen.