Työuupumus ja persoonallisuus
Haapaharju, Anneli (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työuupumus on käsitteenä hyvin laaja ja yleistyvä kansantauti. Sairastumisen oireet vaihtelevat paljon ja hoitaminen on hyvin yksilöllistä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset kokevat nykyisin työn muuttuneen kiireisemmäksi ja raskaammaksi. Myös pätkätyöt ja osa-aikatyöt sekä epävarmuus tuovat ongelmia työyhteisöön. Työuupumuksen oireita tuntee noin yli puolet Suomen työssäkäyvistä kansalaisista. Masennukseen liittyviä voimakkaita oireita kokee joka viides Suomen väestöstä ja vakavaa työuupumuksen oireyhtymää potee noin 200 000 työssäkäyvää henkilöä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työuupumusta yleistesti käsitteenä sekä sen syntymistä ja hoitamista. Ihmisten kyky käsitellä työuupumusta johtuu myös paljon persoonallisuudesta. Toiset pystyvät lisäämään kykyä ehkäistä tai selviytyä työuupumuksesta, kun taas toiset aktiivisesti varovat laittavansa itsensä stressiä aiheuttaviin tilanteisiin. Työuupumuksesta saatu teoreettista näkökulmaa käytettiin viitekehyksenä tarkasteltaessa työuupuneiden kokemuksia tapahtumasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin henkilöiltä, jotka olivat kokeneet työuupumuksen ja siitä selviytyneet eteenpäin. Aineisto analysoitiin litteroimalla haastattelut sekä poimimalla yleisiä teemoja.
Tutkimustuloksista ilmeni, että persoonallisuustyypillä ja stressillä on yhteyttä. Työntekijöiden ollessa heille epäsopivassa työssä, heidän työuupumuksen riskinsä suurenee, sillä he eivät saa irti työstään sitä, mitä tarvitsevat ja haluavat. Monet työuupumusta kokeneet ovat sitä mieltä, että heitä ei kuunneltu, kun he pyysivät apua liiallisen työtaakan alla sekä heidän omat tavoitteensa ja esimiehen tavoitteet olivat ristiriidassa keskenään. Ihmisen joutuessa tilanteeseen, jossa hän joutuu kieltämään omat luontaiset tarpeensa ja itsensä, on herkemmässä tilassa sairastua stressistä ja työuupumuksesta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työuupumusta yleistesti käsitteenä sekä sen syntymistä ja hoitamista. Ihmisten kyky käsitellä työuupumusta johtuu myös paljon persoonallisuudesta. Toiset pystyvät lisäämään kykyä ehkäistä tai selviytyä työuupumuksesta, kun taas toiset aktiivisesti varovat laittavansa itsensä stressiä aiheuttaviin tilanteisiin. Työuupumuksesta saatu teoreettista näkökulmaa käytettiin viitekehyksenä tarkasteltaessa työuupuneiden kokemuksia tapahtumasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin henkilöiltä, jotka olivat kokeneet työuupumuksen ja siitä selviytyneet eteenpäin. Aineisto analysoitiin litteroimalla haastattelut sekä poimimalla yleisiä teemoja.
Tutkimustuloksista ilmeni, että persoonallisuustyypillä ja stressillä on yhteyttä. Työntekijöiden ollessa heille epäsopivassa työssä, heidän työuupumuksen riskinsä suurenee, sillä he eivät saa irti työstään sitä, mitä tarvitsevat ja haluavat. Monet työuupumusta kokeneet ovat sitä mieltä, että heitä ei kuunneltu, kun he pyysivät apua liiallisen työtaakan alla sekä heidän omat tavoitteensa ja esimiehen tavoitteet olivat ristiriidassa keskenään. Ihmisen joutuessa tilanteeseen, jossa hän joutuu kieltämään omat luontaiset tarpeensa ja itsensä, on herkemmässä tilassa sairastua stressistä ja työuupumuksesta.