Der Anpassungsgrad von Anglizismen im Deutschen und im Finnischen. Ein Vergleich anhand von Sachtexten der EU
Ylikangas, Riikka (2008)
Ylikangas, Riikka
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena ovat englannin kielestä lainatut sanat, anglismit. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten saksan ja suomen kielissä esiintyvät englannista lainatut sanat mukautuvat kieleen. Lisäksi tutkitaan, onko anglismien mukautumisessa eroja saksan ja suomen kielten välillä. Tarkoituksena on selvittää, kumpaan kieleen anglismit ovat mukautuneempia. Tutkimusmateriaali koostuu Euroopan unionin asiateksteistä, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa internet-portaalissa. Tutkielmassa tarkastellaan anglismeja sanaluokissa substantiivit, adjektiivit ja verbit.
Teoriaosassa määritellään työn keskeiset käsitteet, joista tärkeimpiä ovat sana, vierassana, lainasana ja mukautuminen. Teoriaosassa tarkastellaan lisäksi englannin kielen vaikutusta suomen ja saksan kieliin sekä anglismien tehtäviä ja purismia. Anglismien mukautumista tarkastellaan erityisesti ortografian ja morfologian kannalta. Morfologisesti tärkeimmät tarkastelun kohteet ovat sanojen erilaiset etuliitteet sekä päätteet, kuten esim. omistusliitteet ja monikon päätteet.
Analyysiosiossa tutkitaan asiateksteistä löytyneitä 153 saksan ja 140 suomen kielessä esiintyvää anglismia. Analyysin ensimmäinen osio keskittyy anglismien mukautumiseen ortografian ja morfologian kannalta saksan kieleen. Toinen osio puolestaan käsittelee anglismien mukautumista suomen kieleen. Erityisesti substantiivien tarkastelu osoittaa, että ortografisesti englanti ja saksa ovat lähempänä toisiaan kuin englanti ja suomi. Verbien tarkastelu osoittaa, että morfologian kannalta anglismien mukautumisessa löytyy yhtäläisyyksiäkin suomen ja saksan kielissä. Substantiiviset anglismit ovat selvästi mukautuneempia suomen kieleen, ja tämä johtuu suurilta osin suomen kielen sijataivutuksesta. Adjektiiviset anglismit ovat mukautuneita molempiin kieliin. Suurin syy eroavaisuuksiin anglismien mukautumisessa on se, että suomi ja saksa kuuluvat eri kieliryhmiin. Kielten rakenne on selvästi erilainen. Tulokset osoittavat kuitenkin, että anglismeilla on tärkeä tehtävä sanaston laajentajina, koska osalle niistä ei löydy alkuperäisiä saksankielisiä tai suomenkielisiä synonyymejä.
Teoriaosassa määritellään työn keskeiset käsitteet, joista tärkeimpiä ovat sana, vierassana, lainasana ja mukautuminen. Teoriaosassa tarkastellaan lisäksi englannin kielen vaikutusta suomen ja saksan kieliin sekä anglismien tehtäviä ja purismia. Anglismien mukautumista tarkastellaan erityisesti ortografian ja morfologian kannalta. Morfologisesti tärkeimmät tarkastelun kohteet ovat sanojen erilaiset etuliitteet sekä päätteet, kuten esim. omistusliitteet ja monikon päätteet.
Analyysiosiossa tutkitaan asiateksteistä löytyneitä 153 saksan ja 140 suomen kielessä esiintyvää anglismia. Analyysin ensimmäinen osio keskittyy anglismien mukautumiseen ortografian ja morfologian kannalta saksan kieleen. Toinen osio puolestaan käsittelee anglismien mukautumista suomen kieleen. Erityisesti substantiivien tarkastelu osoittaa, että ortografisesti englanti ja saksa ovat lähempänä toisiaan kuin englanti ja suomi. Verbien tarkastelu osoittaa, että morfologian kannalta anglismien mukautumisessa löytyy yhtäläisyyksiäkin suomen ja saksan kielissä. Substantiiviset anglismit ovat selvästi mukautuneempia suomen kieleen, ja tämä johtuu suurilta osin suomen kielen sijataivutuksesta. Adjektiiviset anglismit ovat mukautuneita molempiin kieliin. Suurin syy eroavaisuuksiin anglismien mukautumisessa on se, että suomi ja saksa kuuluvat eri kieliryhmiin. Kielten rakenne on selvästi erilainen. Tulokset osoittavat kuitenkin, että anglismeilla on tärkeä tehtävä sanaston laajentajina, koska osalle niistä ei löydy alkuperäisiä saksankielisiä tai suomenkielisiä synonyymejä.