"Freiheit, mir graut's vor dir." Die tageskritische Rezeption des Tangospielers von Christoph Hein in Finnland, in der BRD und in der DDR auf der Schwelle der Wende
Welling, Jaana (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten Christoph Heinin vuonna 1989 ilmestynyttä romaania Säestäjä (Der Tangospieler) arvioitiin suomalaisessa, länsisaksalaisessa ja itäsaksalaisessa lehdistössä, sekä vertailla arvioissa ilmeneviä eroja. Tutkittava materiaali koostuu yhteensä seitsemästätoista kirja-arviosta. Viisi näistä arvioista on länsisaksalaisia ja ne on valittu yhteensä 23:n sanomalehdissä ilmestyneen kirja-arvion joukosta käyttäen perusteena kunkin sanomalehden laajaa levikkiä sekä kulttuurista painoarvoa niin omalla ilmestymisalueella kuin maanlaajuisestikin. Tutkimukseen otettiin lisäksi mukaan kaikki kolme Itä-Saksassa ja yhdeksän Suomesssa ilmestynyttä kirja-arviota.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin Markku Huotarin kehittämää mallia kirjallisuuskritiikin arvioimiseksi. Koska malli soveltuu lähinnä kvalitatiiviseen analyysiin, mallia muutettiin vastaamaan paremmin käsillä olevan tutkimuksen tarpeita.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että arviot todellakin poikkesivat toisistaan, mutta eivät aina suinkaan maakohtaisesti. Yleisesti esille nousivat kirjan pääteemat vapaus ja sen puute, kirjan lakoninen kerrontatyyli sekä kirjan yhteys (itä)eurooppalaiseen kerrontaperinteeseen. Suomalaisten arvioiden yhteisiä nimittäjiä olivat keskittyminen kirjan juoneen, loppuratkaisun pitäminen onnellisena, empaattinen suhtautuminen päähenkilöön sekä runsaat viittaukset ajankohtaiseen tilanteeseen Itä-Saksassa. Niin länsi- kuin itäsaksalaisetkin kriitikot käsittelivät kieltä ja rakennetta enemmän ja löysivät, toisin kuin suomalaiset, niistä puutteitakin. Suhtautumisessa päähenkilöön oli länsisaksalaisissa arvioissa eroja, samoin loppuratkaisun tulkinnassa. Itäsaksalaisten asenne päähenkilöön ja loppuratkaisuun oli kriittisempi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin Markku Huotarin kehittämää mallia kirjallisuuskritiikin arvioimiseksi. Koska malli soveltuu lähinnä kvalitatiiviseen analyysiin, mallia muutettiin vastaamaan paremmin käsillä olevan tutkimuksen tarpeita.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että arviot todellakin poikkesivat toisistaan, mutta eivät aina suinkaan maakohtaisesti. Yleisesti esille nousivat kirjan pääteemat vapaus ja sen puute, kirjan lakoninen kerrontatyyli sekä kirjan yhteys (itä)eurooppalaiseen kerrontaperinteeseen. Suomalaisten arvioiden yhteisiä nimittäjiä olivat keskittyminen kirjan juoneen, loppuratkaisun pitäminen onnellisena, empaattinen suhtautuminen päähenkilöön sekä runsaat viittaukset ajankohtaiseen tilanteeseen Itä-Saksassa. Niin länsi- kuin itäsaksalaisetkin kriitikot käsittelivät kieltä ja rakennetta enemmän ja löysivät, toisin kuin suomalaiset, niistä puutteitakin. Suhtautumisessa päähenkilöön oli länsisaksalaisissa arvioissa eroja, samoin loppuratkaisun tulkinnassa. Itäsaksalaisten asenne päähenkilöön ja loppuratkaisuun oli kriittisempi.